Kuten arvelinkin, olen juuri niin laiska pitämään päiväkirjaa, että kerran vuodessa ihan muistaa laittaa merkintää. Mut ei se mtn. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan jne. Huomasin tuossa juuri, että loppunut kesä on ollut jälleen raskas ja syksystä näyttäisi tulevan vielä raskaampi. Kesäloma (josta kuvakin) ei juurikaan helpottanut paineita, päinvastoin ehkä jopa lisäsi niitä. En yhtään pysty kuvittelemaan, missä olen puolen vuoden kuluttua, hitto, en oikein osaa kuvitella edes ensi viikkoa. Päättyykö taas yksi vaihe elämästä vai jatkuuko se samanlaisena, kuin on jatkunut jo yli vuoden. Jos ei osaa vain päästää irti, on liiaksi peloissaan siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Onko se reilua kenellekään? Entä, jos tulenkin katumapäälle ja haluan takaisin? Nyt en halua olla täällä enkä siellä, en tiedä mitä haluan. Olen aivan sekaisin ja alan jo olla tilanteestani hieman hätääntynyt. Ainoa asia, minkä tiedän, on se ettei tilanne voi jatkua tällaisena. Mutta mihin suuntaan lähden elämääni ja jälkeläiseni elämää viemään.
Tarvitsen viisasten kiven, kristallipallon ja eeppisen Rohkeuden Viitan. Sekä ystäviäni vierelleni kulkemaan tätä kivikkoista polkua.
