IRC-Galleria

Kuten arvelinkin, olen juuri niin laiska pitämään päiväkirjaa, että kerran vuodessa ihan muistaa laittaa merkintää. Mut ei se mtn. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan jne. Huomasin tuossa juuri, että loppunut kesä on ollut jälleen raskas ja syksystä näyttäisi tulevan vielä raskaampi. Kesäloma (josta kuvakin) ei juurikaan helpottanut paineita, päinvastoin ehkä jopa lisäsi niitä. En yhtään pysty kuvittelemaan, missä olen puolen vuoden kuluttua, hitto, en oikein osaa kuvitella edes ensi viikkoa. Päättyykö taas yksi vaihe elämästä vai jatkuuko se samanlaisena, kuin on jatkunut jo yli vuoden. Jos ei osaa vain päästää irti, on liiaksi peloissaan siitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Onko se reilua kenellekään? Entä, jos tulenkin katumapäälle ja haluan takaisin? Nyt en halua olla täällä enkä siellä, en tiedä mitä haluan. Olen aivan sekaisin ja alan jo olla tilanteestani hieman hätääntynyt. Ainoa asia, minkä tiedän, on se ettei tilanne voi jatkua tällaisena. Mutta mihin suuntaan lähden elämääni ja jälkeläiseni elämää viemään.

Tarvitsen viisasten kiven, kristallipallon ja eeppisen Rohkeuden Viitan. Sekä ystäviäni vierelleni kulkemaan tätä kivikkoista polkua.

Mulla ei ole kesälomaa. Kuinka jaksan? Olen nyt jo ihan paskana, työt ei kiinnosta pätkääkään ja ajatus harhailee minne sattuu. Menin sitten tyhmänä hakemaan sinne kouluunkin. Entäs jos ne päästää mut sinne?! Mitä mä sitte teen? En varmasti jätä menemättä, Erika ei anna mun luistaa siitä mutta sitten en neljään vuoteen tee mitään muuta kuin opiskelen. Ja hajoilen.

Kiva, kun teatteriharkat alkoi. Sain ihan ison roolinkin, mielestäni. Tai ainakin siinä on tarpeeksi opettelemista jo pelkästään Portaan osalta. Mitenköhän käy muissa kylissä.

Meillä oli huippukokous tänään FoRK:issa, eli Forssan roolipelikillassa. Saatiin hieman selviteltyä ensi syksyn larppia, onneksi hylättiin se Hakkapeliittatapahtuman yhteydessä ollut suunnitelma. Nyt tiedossa kaikkea jännää, jos se vaan onnistuu. Täytyy vain raapia kokoon niin paljon kaikkea, ennen kuin mitään voidaan tehdä, haarukasta pitäisi tehdä ry ja se tod. näk. jää kokonaan minun vastuulleni. Niin taloudellisesti kuin muutenkin. Sitten pitäisi tehdä pelijuonikuviot, sopia pelipaikat, pelaajamäärät, jne jne. Kaikki ensi syyskuuhun mennessä *huik*.

Tehtiin tänään Cthulhu-hahmot. Mun kolmas paperipeli koskaan. Takana on jo Heimot, Paranoija ja nyt tulee tämä. Olemme kuulemma olleet uranuurtajia Heimoissa, meistä tai siis meidän hahmoista on wikipediassa heimot-hakusanalla jotain juttua. En ole vielä tarkastanut. Allekirjoittanut pelasi Ms. Masadaa. Hienoja hetkiä.

Nyt mielessä pyörii kaikki ne tulevat larpit, joita olen onnistunut haalimaan ensi kesän suunnilleen joka viikonlopulle. Ja haluan ehdottomasti vetää ensi kerralla porukoille eläytymisharjoitukset, suunnitelman poikanen elää jo mielessä. Tänään oli ihan hyvä eläytyminen myös, kiitti meidän meklarille. Siitä piristyneenä.

Olen huono pitämään päiväkirjaa. Olen huono myös pitämään kiinni lupauksista, joita olen tehnyt itselleni. Kuten esimerkiksi, nyt käyt vähintään kolmesti viikossa lenkillä ja kuntoilet muutenkin välipäivinä. Tai että varmasti alan imuroimaan vähintään kerran viikossa. Sain sentään pestyä muutaman ikkunan, kun sitä viime syksystä asti ehdin suunnitella.

Tyhmä pomo, olin laittanut työvuorotoiveen, että pääsisin kuukauden kuluttua pelaamaan. Eikös juuri sille päivälle oltu lykätty aamuvuoro - pidennettynä. Muuten koko muu viikko lyhyitä päiviä ja kolme vapaapäivää. KOLME. Enkä sitä yhtä lauantaita sitten voinut saada vapaaksi. Voiko harmitukseen kuolla? Täytyy vielä kokeilla, jos joku työkavereista vaihtaa vuoroa, mutta tuskimpa. Tällä alalla viikonloppuvapaat tulevat kohdalle maksimissaan kerran kolmessa viikossa. Hahhaa. Otan saikkua. Siitähän saa, niin että tuntuu.