ja normielämä jatkukoon. Dunna wanna.
Sunnuntai-illan angstailu on taas ilmassa.
Niin, oon huomannu että sunnuntai-iltaisin mulle iskee angstfiilis. Kun on edellisen viikon ja vkln pilettäny ja ollu kaikkien kanssa ja pitäny hauskaa, niin sitten on sad. Eikä mistään kunnon syystä, tai no. Riippuu vähän kenen kaa on ollu and so on and so on.
Yhyy, y y so angst?
Koulukaan ei oikein kehitä. Keneenkään ei kerkiä oiken tutustua, ku tunnit on joko 8-15 tai oo ollenkaan koulua. *huokaus*
sitte helpottaa ku on omalla kämpällä niin ei tartte huolehtia kyydeistä ja näkeekin joskus jonkun.