Minulla oli kylmä
enkä jaksanut nousta.
Liian kohmeessa jokainen jäsen,solu
ja sydän jäässä, eloton.
"Minä en jaksa", ainut ajatus,
pää niin sekaisin ettei
edes valkeat seinät näytä
tasaisilta, vaihtoivat väriä ja tulivat päin.
Odottamatta, mustat siivet verhosivat minut,
lämpimät kädet kietoutuivat ympärille
ja ääni, joka muistutti unta kuiskasi;
"Älä lähde, jää".
Sydän sykähti, ensimmäistä kertaa
iäisyyteen ja lämpö, jota ei voinut muistaa
palasi ruumiiseen aste asteelta, sekä
kahleet, jotka olivat jo auki, antoivat periksi.
"Minulla on Suojelusenkeli, jolla
on mustat siivet ja
lämmin syli, anovat sanat ja elävät silmät.
Minulla on enkeli, joka nosti minut syliin
ja peitteli rakkaudellaan, enkä minä
enää kuule piruja päässäni."
~~~~
painajaiset ja todellisuus sekoittuu,
enkä tiedä kumpi on kumpi..
selkäpiitä karmivaa.
kylmätväreet.