IRC-Galleria

Nosiis.

Vittu mää rakastan isäntää. Rakastan niin saatanasti.

Tuossa taas Iita päätti hieman ärähtää Tomulle, koska hän haluaa näyttää kuka on johtaja. Eiköhän isäntä päätä alkaa kailottaa kirjakielellä, ja sivistys-sanoilla Iitalle, että hän hakkaa/tappaa hänet, jos tekee tuon vielä kerran.

TAPPAA hän sanoi selvästi ja suomeksi. Siinä nähdään kuinka rakastava omistaja hän on. Hän aina kertoo kaikille kuinka hienoja koiria hänellä on, ja kuinka hän tietää kaikista koirista kaiken. Mutta silti tätä hänen oikea koira-rakkaus on.

Luuleeko hän, että koira ymmärtää mitä hän kailottaa? "VITTU SINÄ ET ENÄÄ KOSKAAN TEE NUIN TÄSSÄ TALOSSA TAI TULEE TURPAAN JA KUNNOLLA!! MENIKÖ ASIA PERILLE? TÄH? MENIKÖ!?" hän kailotti tuossa äsken taas.

Meh.

Mitä taas minun ja isännän suhteeseen tulee?

Rakastettava isähahmo. Kunhan ei kysy tai pyydä mitään.

En jaksa enää edes pitää laskua kuinka monesti meidän keskustelu on mennyt musiikkimausta, harrastuksista, nuoruudesta, koulupäivästä, kavereilla olosta, vessassa istumisesta (:D) tai vaikka koirien ruokkimisesta, minun perseelle menevään kouluelämään, tietokone-elämäntapaan, huonoon kuntoon tjsp.

Isäntä aina koittaa rajojani. Hän usein huomauttaa jostain, johon minä vastaan about kahdella sanalla. Sen jälkeen hän jatkaa, jolloin minä jatkan. Samaa jatkuu about 5 kertaa, jolloin hän huutaa "ELÄ JATKA KOKAJAN!" Jolloin emäntä kiertyy mukaan. Hän huutaa usein "ELEKÄÄ JAKSAKO KOKOAJAN TAPELLA!" Johon taaaaas isäntä "NYT SE TURPA KII KU TÄÄ EI OO SUN JUTTUS!"

Siinä vaiheessa otan särkylääkkeen ja menen takaisin omaan huoneeseen kuunteleen ovesta läpi tätä jatkuvaa mellastusta noiden kahden välillä.

Kolme kertaa äiti on itkenyt isännän jatkaessa loputtomiin tappelua. Muistan ne päivät hyvin.


Joku joka voi auttaa.. Hommaa minulle oma kämppä, jossa heitä ei tarvitse katsella enää.

[ Vittu mitä sekavaa, kuumeista horinaa ]