Äiti maa, äiti maa, sun armostasi lapsesi sun täällä elää saa
kun rakkautesi hedelmiä kantaa,
isä aika siemenesi kasvattaa
sadonkorjuun aikaan saamme viljaa
Sinun silmäsi näkee mitä lapsesi tekee
viileä sade puutarhaa kastelee
Sun kasvojesi edestä niin moni pakenee
sydän riutuu turhuudessa eikä muista, että
joka maataan viljelee huolella
saa enemmän kuin miljoona siunausta
lausuu enemmän kuin miljoona rukousta
kiittää enemmän kuin miljoona kiitosta
Homma näyttäis menevän jotensakin tähän tapaan:
kun ympäri käydään vielä yhteen tullaan
Minkä taaksensa jättää, edestä löytää
Ja sitä mitä kylvää ihan takuulla niittää.
© Jukka Poika