tuntuu siltä että liikaa maailmalliset asiat alkaa tulvia mieleeni, pitää alkaa paastota lienee taas. En siis ole moraalittomiin asioihin kietoutunut, vaan ajattelen liikaa ajallisia asioita, ja se on väärin. Omatuntoni ei tahdo sitä. Laitoin yhden eilisistä kuvista tänään taas postissa ihanalle uskovalle, ja sitten taas kävi niin että kaipaan, se aikaan sai taas sen. Olen liikaa foorumille kirjoitellut juttuja. Mikä ihme mua nyt vaivaa. Harmittaa harmittaa.... Pelkään että jotkut voi kiinnostua minusta ja ihastua minuun. Sitä en ehdottomasti halua, sydämeni ei ole vapaa. Minä en halua. Minun sydän on vielä täynnä rakkautta, sitä yhtä ihanaa miestä kohtaan. En voi suvaita mitään muuta. Pysyn tälläisenä ja sillä sipuli.