IRC-Galleria

Missä?

6.3.2008 Nuoriso päätti nousta viimeiseen taistoon Lahden palauttamiseksi nuorisokaupungiksi. Internetissä levitettään yhä sanomaa kaikille nuorille ja alle 35 vuotialle nousemaan Hakkapeliittapatsaan päälle 2008 kesäkuun 7:ntenä päivänä järjestettävään perus RUNDI tapahtumaan, jossa vanhemmat veteraaninuoret Lahtelaiset näyttävät nykynuorisolle kuinka stealth-teknologiasta tehdään turhaa isolla massalla. Miksi mennä piiloon? Eihän mekään hypitty puudeleitten tahdissa, meillä oli autot ja basaarikaijuttimet sitävarten, että ne saatiin parkkiin Hakkapeliittapatsaan viereen paukuttamaan musiikkia.

On täysin varmaa että Puudelinkusettajilla on vastaiskutoimenpiteitä tämän tapahtuman tukahduttamiseksi. Voi olla että kaikki puudelit tuodaan isoon riviin urisemaan ja murisemaan Lahden Veteraaninuorille, jotka varmaankin vastaa tähän kusemalla ja oksentamalla puudeleiden päälle.

Uppoaako Lahden nuoriso puudelinpaskaan vai herääkö Lahti uuteen nuorisokultuurielämään? Sitä ei vielä tiedä, mutta tulemme tämän näkemään. Katsokaa naamakirjasta nuorison suunnitelmia. He eivät sitä piilottele enää. Back to 90's.


http://hiki.pedia.ws/wiki/Lahti

Gravity
Is working against me
And gravity
Wants to bring me down

Oh I'll never know
What makes this man
With all the love
That his heart can stand
Dream of ways
To throw it all away

Oh Gravity
Is working against me
And gravity
Wants to bring me down

Oh twice as much
AinÂ’t twice as good
And can't sustain
Like one half could
It's wanting more
It's gonna send me to my knees

Oh twice as much
AinÂ’t twice as good
And can't sustain
Like one half could
It's wanting more
It's gonna send me to my knees

Oh gravity
Stay the hell away from me
Oh gravity
Has taken better men than me
Now how can that be?

Just keep me where the light is
Just keep me where the light is
Just keep me where the light is
CÂ’mon keep me where the light is
CÂ’mon keep me where the light is
CÂ’mon keep me where keep me where the light is

Suuri kiitos kaikille, ketkä pääsivät paikalle tuhoamaan kasaria ja viettämään Heinin viimeistä vapaata viikonloppua! Eikä tullu edes häätöä eikä kirjoitusvirheitä täynnä olevaa valituslappua postiluukusta.


PS. Pöytä kiinnitetään uudelleen pidemmillä ruuveilla vielä tällä viikolla, juhlikaamme sitä myöhemmin.

Kaksi viimeistä vierekkäistä paikkaa.
MUSE!

Saisinko ottaa loparit NYT ja lähteä Unkariin?

Tästä noin niinku alkupaloiks.

http://www.hemu.kuvablogi.com

Viikko kohta reissattu!

Matkahan siis alkoi Helsingista lennolla Saksaan ja Saksasta Bangkokiin. Bangkokissa pari paivaa..thaihierontaa, parturi, kuorinta, shoppailua (tytot, naisen unelmapaikka). Olen jo lahestulkoon muuntautunut/naamioitunut tytoksi, sita tama Aasia teettaa. Tulen siis takaisin glitterin, vaaleanpunaisen pitsin ja korkkareiden peitossa (oikeesti, hitto mita kenkia!)

Bankkarista matkattiin lennolla Malesiaan Penangille, sielta bussilla ja lautoilla Perenthianin saarille. Kauniin valkoinen ihoni ei kuitenkaan kestanyt 22:n suojakerrointa ja saarten aurinkoa, onneksi kuitenkin nena on ainut mika enaa punottaa.

Viitta paivaa paratiisissa on vaikea sanoin kuvailla (kuvia, kun palailen). Snorklausta kirkkaassa, turkoosissa meressa haikalojen, kilpikonnien, korallien ja miljoonien eksoottisten kalojen seassa joka paiva - ja hei, en osaa ees uida - plus kanoottiretki viimeisena paivana (eilen) omalle pienelle rannalle. Aivan alyton paikka. Sen lisaksi, etta viidakon syke tarjosi lukemattomia elaimia seuraksemme, myos saaret itsessaan ovat valkoisine hiekkarantoineen verrattomia - saarilla ei ole automaatteja (yhtakaan), kauppoja, suuria hotelleja ja uima-altaita...vain ja ainoastaan meri, muutamat kymmenet bungalowit ja asukkaiden yllapitamat ruokapaikat. Sai olla siis oikeasti rauhassa ilman turistirysia ja viinaa (ei edes olutta koko saarella).

Taman aamun aikana ollaan sittemmin siirrytty Malesian mantereelle takaisin ja odotellaan loppuun pyorityssa ostoskeskuksessa yobussin lahtoa. Enaa muutama tunti, ja sitten paasee hetkeksi nukkumaan. Suunnitelma hieman muuttui Thaimaan etelaisten maakuntien levottomuuksien myota, ja matkataan nyt sitten pidemman kautta - mutta turvallisesti. Aamuyosta (toivottavasti) paastaan ottamaan juna kohti Bangkokia lahes toiselta puolelta Malesiaa. Maaranpaassa viimeiset paivat kulunee temppeleiden, hierontojen ja muiden hemmotteluhoitojen + materialismin parissa. Mikapa sen parempaa. Nautin.


Heini kuittaa. Ootte kaikki rakkaita!

Terveisia kaikille Thaikkilandiansta!