IRC-Galleria

Oon nyt iskenyt kahteen otteeseen ninjaiskulla vesilasin yöpöydältä nurin, kun Mikki Hiiri-herätyskello alkaa klo 07.10 soimaan (lue: sellanen moukarin muotoinen kappale hakkaa kahta metallista kupua = "aito vanhanajan herätyskello").
Ainakin herää hyvin, kun voi aloittaa aamun pyyhkimällä tapetteja ja yöpöytää.

Kiitos kuuluu Hennalle Disneylandin tuliaisesta.

Kolme päivää juhlittu Torvea.

Aamupalaveri hutikassa.

Ei hienoa.

Ainakin melkein. Ainakin tämä ilta toimii. Ainakin cappuccinolikööri, maito ja kaakao toimii. Ainakin musiikki toimii. Ja ainakin huomenna voi potea rauhassa rapulaa.

Ajatukset ei kulje. Työt ei luista. Helvetti.

Kaikki vaan kaatuu päälle.

Yöunta kertynyt neljälle päivälle yhteensä n. 12 tuntia.
Työtunteja päivässä samanverran.

Kipeet täpinät aina, kun pääsee kotiin, mutta mitään ei ehdi tekemään.

Netti jumissa ja stereot paskana.

Puhelin ja Musen uusin nussittu. Kuka vittu niitä on niin kovin tarvinnut?

Sitten vielä ymmärtänyt, kuinka itsekäs ja perse-ihminen on ollut vuosina 1999-2002.
Anteeksi siitä niille, jotka eivät edes tätä näe.
Tahtoisi olla enää se sama ihminen ja silti välillä olen.


Syksy on perseestä, kun sataa.

MISSÄ MUN PUHELIN ON?! :´´(

Ihan kummallista katsella Jookoskookoksen flyereita töissä heti aamusta. Ja ylipäätään.

Oi, oodi Szigetille.

Vitsit.

Heti alkuviikko lähti hienosti käyntiin harjoittelulla M&P Painon graafisena suunnittelijana. Harjoittelu, tai mikälie koeaika olikaan.
Lievää univelkaa oli havaittavissa, mutta sekin meni aikalailla ohi, kun juoksi töiden jälkeen Alkossa ja järkkäili tupareita. Ei vaan ehtinyt nukkumaan.

Tuli perjantai, tuli työpaikka ja tuli Szigetin tuliainen, juovuin kolmesta oluesta ja yhdestä Cherry Applesta.

Lauantai piti alottaa kylvyllä, mutta ihanku olis ehtinyt...Asunnon siivous ennen vieraksia tuntui ylitsepääsemättömän pitkältä projektilta, vaikka suunnilleen se onnistuikin - vieläpä, kun oli apua.
Ihmiset alkoi pyöriä mun luokse siinä kuuden maissa ja 1. booli seiskan aikaan. 10 litraa kesti noin puol kymmeneen ja kello 22.00 valmistunut limebooli ehkä puoli kahteentoista. Toisen boolin jälkeisestä ajasta ei ole kauheasti muistikuvia.

Tässä välissä tahdon suunnattomasti kiittää kaikkia, jotka pääsivät auttamaan boolin juonnissa: KIITOS.

Muutamia fläsäreitä kello 22.00 jälkeen:
- Tuparit: kädessäni ollut täysinäinen limeämpäri on tyhjä
- Torven jono: Siskon kanssa yhtäaikaa sisään, Jarttu ovella, osa tuparivieraista on jo sisällä osa vielä ulkona
- Juon olutta Torvessa äänisysteemien vieressä ja joku muistaakseni sanoi "--oletpa sinä humalassa..."
- Ruokajono: en kylläkään muista mitä söin (ranskalaisia ainakin)
- Jatkot: meni hermot yhteen tyttöön, jonka sysäsin Niken kanssa ovesta ulos (ja Nikke, en mä SUA heittänyt ulos :) )
- Jatkot: katsoin kelloa puoli seitsemän ja päätin käydä tupakalla, ja käydä nukkumaan (Riikka, mä voitin ja ne ihmiset mun sängyssä eli kuulemma Henna, Sami, Tuomo ja Make, toivottavasti nukutti)
- Aamu: Sängyssä on enää Tuomo, Make ja minä, lattialla nukkuu lusikassa kaksi poikaa, joita en heti tunnistanut, sohvalla Mape ja Markus - hymähdin ja kävin takaisin nukkumaan
- Aamu: herään, Mape on lähdössä sanoen "ei, vittu" ja tuo mulle lapun ovelta. "--ymmärrän, että ennen yökerhoon lähtöä on meteliä, mutta jatkoilla täytyy olla hiljempää..." (ps. rakas naapurini, se on hiljempaa). Kuten pojat pohtivat, lappu oli onneksi kehoitus, ei varoitus.

Tänään vein neljä kassillista pulloja kauppaan. Kaks jäi vielä kotiin, ku ei olisi kädet enää riittänyt. Kiitos nam, olutpulloja oli kertynyt noin 40, muita lantrinkipulloja noin 10, tölkkejä ja muita pulloja yhteensä noin 20. Nyt himassa odottaa kaks kassillista roskia (neljä vietiin poikien kanssa jo seuraavana aamuna), Alkon pullot ja Lidlin pullot. Hyvät bileet.

Keskiviikkona.

Aivan "mieletön jännite", kun syksy on tullut...Ulkona tuoksuu aamuisin sellaiselta, että on sen arvoistakin herätä ajoissa.

Keskiviikkona uskomattomat meiningit, kiitos siis kaikille, joita en edes muista kiittää. Upeata oli silti.

Tänään. Perjantaina, tavallaan jo lauantaina. Uskomatonta. Jälleen. Jos eräs poika antaisi minun vaikka polttaa Perfect Circleä (+paljon paljon muuta) saisin ehkä tehdyksi ikimuistoisen talven punaviinin, kylvyn ja ammeen avuin. Ja siis tosiaan..hyvän musiikkisellaisen.

Ei kai auta muuta kuin polttaa yön viimeinen tupakka ja katsella Etlarin taloa.


Perfect Circle - Imagine

Kesän aikana olen löytänyt itsestäni lieviä ja ei-niin-lieviä hedonistin piirteitä. Uudelleen.
Mun mielestä aika positiivista.


Suuri kiitos eilisistä jatkoista, on jaksanut edelleen hymyilyttää ultimate-darrasta huolimatta: Mape-Tumus, Riikka, Fanni, Ike, Jukka, Juho, Jyri, Markus ja se poika, jota kukaan ei tuntenut, mutta joka kuitenkin tuntui viihtyvän ihan mukavasti.


Ps. Absinth-Sequal coming soon.

On kauhia ikävä takaisin.

Rannekettakaan ei ole vielä raaskinut irrottaa - kuten eräs terävä poika sanoi: "-- jos viikonlopun mittaisten festareiden rannekkeita pidetään monta kuukautta, niin viikon Sziget-ranneketta...".

Näinhän se on.

Sain netin tänne kotiinkotiin, joten nyt pääsen kunnolla nörttäilemään! Mut ihmisille, jotka on mm. Szigetin jälkeen kirjottanut, vastailen tuossa myöhemmin.