IRC-Galleria

Ihanaa, olen taas kotona!

Jotkut päivät tuntuvat olevan toisia oudompia. Tänään sattui ja tapahtui taas niin paljon etten osaa ajatella selkeästi. Normaalisti ajattelen tekemisiäni mielestäni ihan liikaa, mutta sen kerran kun päätän ajatella vähemmän ja toimia enemmän vaiston varassa, tapahtuu jotain niin hallitsematonta ja outoa että säikähdän. En vain ymmärrä kuinka tällaista voi tapahtua todellisessa elämässä. Tuntuu siltä että vaikka luottaisin täysin ympärilläni oleviin ihmisiin, niin en ikinä pysty luottamaan itseeni, jos en mieti tarkkaan tekemisiäni. Hoah.. Maailma on outo paikka elää.

Mutta oli miten oli, nyt saan olla Keuruulla kuuntelemassa perheen hääräämistä. Niin hassua kuin se onkin niin en osaa enää ajatella asuvani täällä täysin. Jotenkin elämä tuntuu siirtyneen jo pitkälti tuonne pk-seudulle, missä on koulu ja "oma" koti sekä paljon muita tärkeitä juttuja. En vain osaisi palata tänne tuntematta surua. Siksi taidan ottaa vastaan sen HOASin tarjouksen Koivukylästä. Kaippa tämä "maalaistyttö" on jo aivopesty Vantaalaiseksi. Hoah...