Syynä iltaan yksinäiseen
On turhan usein hahmo portsarin.
Hänen eessään minä pelkään
Enemmän kuin eessä tuomarin.
Olen kahvassa kiinni,
Vasten ovea painaudun.
Hahmos saapuvan nään
Ja oitis reipastun.
Katsot minua silmiin
Ja näytät: "Ei tänään!"
Sanot: "Pois!" ja minä menen.
Kohta huomaat, etten mennyt mihinkään.
refrain:
Kunpa sinut tuntisin paremmin,
Silloin ehkä pääsisin sisällekin.
Vaikka pakotat minut poistumaan,
Tulen uudestaan.
Otin kotona pohjaa
Ja siitä kiinni jään.
Joskus tuntuu, ettei sisälle saa
Mielestäsi mennä selväkään.
Kadehdin vain niitä,
Jotka pokerinsa pystyy pitämään,
Sillä itse ovimiestä
En saa petetyksi yhden yhtäkään.