IRC-Galleria

Kävin hakemassa hieman ennen sulkemisaikaa limukkaa läheisestä citymarketista. Kotimatkalla sattui hauska tapaus.

Jarruttelin ite liikennevaloihin, ja katoin kun toiselta puolelta tuli kaksi jätkää kohtuullisen reipasta kyytiä polkupyörillä. No, yhtäkkiä siinä autotiellä ajavasta poliisiautosta kuulutettiin kovaäänisillä: "pojat muistaa sitten pysähtyä niihin valoihin, ne koskee teitäkin"

Oli muuten pokassa pitämistä :D

Englannin kuningatar on ihan tavallinen tallaaja, kotona se piereskelee ja haisee ihmiselle.

Käsidesistä on näköjään muuhunkin! Kaada iso tippa käsidesiä pöydälle ja sytytä tippa palamaan, saat hienon tulikartion, joka palaa kokonaan sinisellä liekillä. Eikä viritelmä nokea pöytää ollenkaan, sinisellä liekillä kun palaa!

Pitää kai vielä se todeta, etten ota mitään vastuuta jos poltatte talonne, kaverinne tai muuta omaisuuttanne näiden juttujeni seurauksena.

Sain äsken päähäni voidella tulitikun käsidesillä (semmosta desinfiointiainetta, 70 % alkoholia) ja sytyttää sen palamaan.

Olihan muuten melkonen köyhän miehen ilotulitus :D Suosittelen.

Mua alkaa huolestuttamaan yks juttu jo ihan todella. Pitää näin aamutuimaan purkaa hieman ajatuksia asiasta.

Kylmä sota numero kaksi? Mielestäni sellaisesta ei olla enää kaukana. Mikä minua asiassa huolettaa, on ydinaseiden mahdollinen hyödyntäminen mahdollisissa sotatoimissa.

Huoleni pohjaa kehitykseen, jota itänaapurimme Venäjä on jo usean vuoden ajan käynyt läpi. Rakkaan naapurimme poliittinen ilmapiiri on muuttunut varsin sulkeutuneeksi, ahdistavaksi ja jopa pelottavaksi. Putin on hieno mies, mutta hänen asemansa Venäjän kärkimiehenä alkaa olla turhan vahva, kyseenalaistamaton ja ehdoton. Hänhän toimi Neuvostoliiton aikana DDR:n lukuun, ja osoitti kykynsä kerätä valtaa vaivihkaa itselleen. Putinin tiedetään olleen erittäin pahoillaan neuvostoliiton romahdettua, enkä yllättyisi, vaikka hänen missionsa olisi entisen mahtivallan palauttaminen muodossa tai toisessa.

Yhdysvaltain ohjuskilpihanke tuo minulle väistämättä mieleen Kuuban ohjuskriisin, joka oli vähällä laukaista kylmän sodan aikaiset jännitteet, muuttaen sen avoimeksi sodaksi kahden supervallan välillä. Kolmas maailmansota oli tuolloin hyvin lähellä. Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet ovat tällä hetkellä varsin tulehtuneet, eikä kriisin poikanen varmasti auta asiaa.

Vasta selvisi, että Yhdysvallat ovat solmineet Puolan kanssa sopimuksen ohjuskilven sijoittamisesta Puolan maaperälle. Tänä aamuna sain lukea, että Venäjä on uhannut Puolaa suoralla ydiniskulla mahdollisen sodan syttyessä, jos ohjuskilpihanke toteutuu sen avustuksella.

Uhkaus suorasta ydiniskusta? Ei hyvä. Puola ei ole kaukana, emme voi ohittaa asiaa olankohautuksella.

Ilmeisesti samaan uhkaukseen perustuu hanke, jonka brittilehti Sunday Times toi tänään julki. Venäjä harkitsee itämeren laivastonsa varustamista ydinkärjillä. Ydinkärjet eivät koskaan ole hyväksi missään päin maailmaa, riippumatta niiden haltijasta, mutta silti itämerellä sijaitseva ydiniskuun kykenevä joukko-osasto on pelottava ajatus. Monella Euroopan keskeisellä maalla on suora yhteys itämereen, Suomesta puhumattakaan.

Onneksi uskon, että kyseinen hanke ei koskaan tule onnistumaan, Euroopan unionin suunnalta tuleva paine projektia vastaan on varmasti valtava. Pelkkä asialla uhkailu antaa kuitenkin aivan tarpeeksi hyvän syyn huolestua.

Niin, unohdin aivan mainita meneillään olevan kahakan Georgian ja Venäjän välillä. En ole varmastikaan ainut, jonka mielestä Venäjä on osoittanut aivan turhan lujaa nationalismia kyseisen kriisin käsittelyssä. Tulitaukosopimus annettiin jo monta päivää sitten, mutta Venäjä ei ole rajoittanut sotatoimiaan käytännössä millään tavalla. Itse asiassa, viimeksi tänä aamuna Venäjä kiisti alkaneensa vetäytyä Etelä-Ossetian alueelta. Toivon hartaasti, että Georgiaa ei miehitetä.

Ruotsin ulkoministeri totesi tiedotteessaan kantansa erittäin selkeästi. Samaa mieltä olen minäkin.

"Yhdelläkään valtiolla ei ole oikeutta hyökätä sotilaallisesti toisen valtion alueelle pelkästään sen vuoksi, että maassa elää ihmisiä, joilla on [hyökkääjä]valtion passi tai jotka ovat [hyökkääjä]valtion kansalaisia"

Kriisihän alkoi siitä, että Georgia hyökkäsi omalle alueelleen, lopettaakseen muutamassa kylässä jatkuneet kapinat ja ammuskelut. Ei Venäjä voi tämän perusteella oikeutetusti käynnistää täyttä liikekannallepanoa itsenäistä valtiota vastaan.

Vielä lopuksi täytyy kiittää tuoretta ulkoministeriämme Alexander Stubbia (jonka olen muuten nähnyt ja kuullut livenä) esimerkillisestä toiminnasta Etelä-Ossetian kriisin aikana. Kumpa muutkin Euroopan maat olisivat yhtä selkeitä kannanotoissaan, ja yrittäisivät samalla intensiteetillä vaikuttaa asioiden kulkuun.

Toivottavasti murehdin turhia.

Jos annat toiselle kalan, hän on siitä kylläinen päivän. Jos opetat toisen kalastamaan, hän on kylläinen lopun elämänsä.

Näin sanoo kiinalainen sananlasku. Mielestäni hyväntekeväisyysjärjestöt ja muut auttamistahtoiset organisaatiot voisivat hyvällä syyllä miettiä kyseisen virkkeen merkitystä.