IRC-Galleria

MIKÄHÄN PIRU SIINÄKIN ON, KUN EI TAHO NAISET OIKEIN PYSYÄ ? Näin kevätpuolella talvea tulee terveelle miehelle mieleen neelämän perusasiat. Mahla alkaa virtailla, vai mitenkä sitä sanotaan.Suoranaista yksinäisyyttä ei tietenkään ole, kun on tuo koira. Kavereita onaina sen verran, että saadaan korttirinki kasaan ja kiljuun kimppasokeritkerran kuussa. Vaan joitain kummallista ylimääräistä kaipuuta se pukkaa kevätkarunkin uroon munaskuihin. Mikä siinä auttaa, sanottu ja tehty. Pistin Helsingin Sanomiin ilmoituksen: "Katseenkestävä, huumorin-tajuinen nainen. Sinua etsii tositarkoituksella rehellinen suomalainenmies. Myös hellien takkailtojen mahdollisuus. Alko ja savuttelu eivät hallitse elämääni. Harrastuksina autoilu, aerobic ja metsästys. Saanhankohdata sinut keväässä? Nimimerkki: Yksinäinen tulppaani." Yks Kejonen siinä ilmoituksessa vähän konsultoi. Se on taksikuski,ja nehän tuntee kyllä naiset. Sama Kejonen kirjoitti naisille ne muutamat kirjeetkin vastaukseksi. Tehokkaita täkyjä, romantiikkaa. Vähänepäilen sitä Kejosta homoksi, kun se osaa niin monta runoa ulkoa ja sillä on tietokone. Oisko mennyt kuukauden päivät kun yksi leidi oli sitten tulossakäymään. Lähdin asemalta Ladalla hakemaan. Pistin vähän siistimpää päälle:pikkutakin ja salihousut. T-paidassa luki pikkusen huumoria: Ellun Piriste. Deodorantti oli taas kateissa; suhautin kainaloon Raidia, sama semikä haju. Minulla oli siinä matkan varrella, kaverin pajassa, kesärenkaatpinnoitettavina, piti käydä ne hakemassa. Myöhästyin asemalta melkein tunnin. Kaks kertaa muistin siinä hötäkässä sen naisen nimenkinväärin. Vaan paskaakos tuosta, ei se pahoittanut mieltänsä, niinreippaastihan tuo kanteli matkalaukkunsa autolle, kun minä kävin täyttelemässä lottokupongin. Laiton sen takapenkille istumaan pitkäsiimalaatikon päälle, kunminun koira istuu aina edessä. Tuli se Kejonen siihen irvistelemään, että onkos toimitettu tavaratuoretta. Piti tarjota sille baarissa pari kaljaa, sellainen oli sopimus. Nainen odotteli koiran kanssa autossa. Ostin lähtiessä grilliltä lihapiirakan lenkinpätkällä, kaikkimausteet, extra sipuli ja maitoa. Söin itse, annoin osan koiralle, jakyselin, että ottaako se takapenkkiläinen kanssa. Se sanoi junassa syöneensä. Otinsiinä ajellessa tekarit suusta ja nuoleskelin puhtaaksi. Sitä naista rupesi oksettamaan, piti pysähtyä. Tietää ne junienruuat. Loppumatka meni kuitenkin ihan mukavasti. Selailin Jallua ajellessa, enkä meinannut huomata yhtä kollia,piti ihan koukata, että sain sen pyörän alle. Nyljin mirrin näppärästi rukkastarpeiksi, pyyhin kädet koiraan jaeikun> taas matkaan. Tarjoilin hieman tunnelmamusiikkia. Frederikin "Mä tahdon takoa sun markkinarakoa" on lempikappaleita. Se ehti tulla kahdeksan kertaaennen kuin oltiin kotipihassa. Oli siinä vaiheessa jo niin seksuaalisesti ylivirittynyt tunnelma,että piti juoksulla mennä vessaan. Oli meillä myöhemminkin semmostaestottoman kodikasta tunnelmaa. Kopeloin sitä "vaimoehdokasta" kokeeksisieltä täältä, tullen mennen, kun se kanteli vettä kaivolta, luutusilattioita ja pesi nyrkkipyykkiä. Puolilta päivin kävi poliisi kyselemässä ulosottomiehen kanssasaataviaan. Niillä oli koira mukana, ja se oksensi, kun näki minunruokailevan. Täällä ei turhaan hienostella! Lainasin siltä naiselta käsilaukusta pari satasta, että näkevätviranomaisetkin, ettei tässä ihan yhteiskunnan siivellä eletä. Illalla soittelin kaverit paikalle "Barbaraa" katsomaan. Pidettiinperinteinen piereskelykilpailu. Minä voitin, vaikka SimanaisenOskari soitti porilaisten marssista ensimmäisen säkeistön melkeinkokonaan ennen kuin sillä pärähti henki materiaksi! Sen kunniaksi päätettiinlähteä> kylillä pyörähtämään. Tehtiin oikein lista kaikista hauskuuksista,mitä nyt sellainen äijäporukka pikkupäissään keksii. Barbaralle päsähti ärhäkkä päänsärky, ja se jäi kotiin. Soittelinsille myöhemmin aamuyöstä monta lämmittelypuhelua kotiin eikätosiaankaan mitään pyhäkoulutekstiä. Oisko se kello ollut jotain kolme, kun tulin kotiin. Barbaranukkui matkalaukkujensa päällä, omituisia ovat etelän tavat! Mukava oli silti tulla; kyllä se naisen käsi on, joka huushollissa näkyy. Minun piti se Barbara kuitenkin herättää. Sai maksaa taksin jasiivota takapenkin, kun minä en millään jaksanut. Aamulla tuli äitimuori käymään, kuului heti ovelta sanovan, ettämeidän>>> poika pärjää ihan hyvin ilman tuollaisia meikattuja kaupunkilaisvosujakin. Ja niinpä se lähti Barbara. Laukut jäi ja kaikki. No, oli mitenoli. Kyllä se on justiinsa se huumorintaju, mikä pittää meikäläisennaisella olla kohallaan. Ja ulukonäkö tietenki.