Jospa jätän suosiolla ainaki sen yhen tapahtuneen sanomatta
ei ole sopivaa kaikkien kuultavaksi
ja haluun vaan unohtaa koko homman
(vaikka kaikkea ei voi kokonaan unohtaa)
Pelkään enimmäkseni sitä etten saavuta mitään
et junnaan edelleenki samassa tilanteessa
ja vanhenen huomaamattani
Yksin jäämistäkin pelkään myös jonkin verran
enemmän pelko painottuu siihen kumppanin löytymiseen
kavereita ja ystäviä on, kyl mie välillä niittenkin kohalla
tunnen ahistusta jos on kyse oikein läheisestä
(neki pelot on toteutunu)
Hämähäkit hyi saakeli, en kuitenkaa pelkää mitään koruhämiksiä
lelut aiheuttaa jotai inhon väreitä,
mut sit ku näen oikean nii hyiiiiih!
Karvat nousee pystyyn ja syke kiihtyy,
en tiiä mistä fobia on kehittyny
mut kyl pienestä asti oon pelänny hämiksiä
en vaa tykkää