-Tänään oli aika tunteikas jälleennäkemisen päivä:
Kävin viemässä kukkakimpun todella sairaalle henkilölle keskussairaalaan,
jännitin hiema, koska en oo ikinä tehny tuommosta
ja toiseks en ollu enää varma muistiko henkilö miut
niin monen vuoden jälkeen
(Mie olin ala-asteella sillo)
Löydettyä oikeen huoneen koputin ja menin sitte varovasti
sisälle huomaten, et huoneessa oli kaks muutaki henkilöä sairaan lisäks
Esittelin itteni ja katsoin istuvaa miestä,
joka ilmiselvästi tajusi kuka olin ja tajusin itekki siinä samalla:
Istuva mieshenkilö oli mutsin ent. poikaystävä eli ent. isäpuoli!
itkuha siinä tuli ja sanoin siinä halaessa
et miuta harmitti ku hää lähti
ja kuinka hää oli sillo miulle se isä mitä tarvitsin,
ku oma isä oli mitä oli
No hää oli kauheen pahoillaan asiasta
ja siinä sitte samalla vaihettiin kuulumisia monen vuoden jälkeen
ja kysyin myös et mikä män pieleen sillo aikoinaan,
et hää ns. katos miu elämästä
Vaihettiin puhelinnumeroita ja sovittiin et tavataan uudestaan pianki,
ettei venähä taas
ja hää sano kuinka ylpee o miusta
ja kui hieno kaunis aikuinen nainen miusta o tullu
Jos joku on kattonu Kadonneen Jäljillä ohjelmaa,
nii tietää mite tunteikas tilanne o ollu ku tapaa henkilön,
jota on ikävöiny monen vuoden jälkee
Tässä ny poikkeuksena ettei tarvinu matkustaa ulkomaille asti
-Tämmöstä perseilyä tuli ny sitte vlogille, nauttikaa tai kärsikää