IRC-Galleria

Olen tänään menestynyt hyvin kokeessa, käynyt vesijuoksemassa ja uimassa, käynyt auttamassa veljeä joululahjaostoksissa, pakannut ne lahjat sen puolesta, siivonnut wc:n ja puhdistanut näppäimistön. Olen myös syönyt hyvin.

Pistä paremmaksi.

Herrajumala, enpä ole koskaan nähnyt yhtä muovista ohjelmaformaattia, joka istuu yhtä huonosti suomalaiseen jäyhään perusmeininkiin. :D 'En ole homo, olen vain naismainen' -juontaja, pinkit kulissit, joka ainoaa kommenttia alleviivaava paska bändi, ärsyttävät vieraat ja yksinkertaisesti koko ohjelma oli vain niin teennäistä paskulia että itketti ja nauratti yhtäaikaa :( SubTV:ltä se tuli. *hytinää* Anoppi on oikeasti kaunis asia :( minun "anoppi" ainakin on.

Musta tuntui että osasin jotain tuossa ekassa historian kokeessa. Höhhöhöö, varma merkki siitä että kaikki meni päin vattua.

Et silleen. Nyt vaan innolla oottelen että koska pääsen kirjottaan kolme esseetä jostain mistä en mitään tiedä. Sen jälkeen pulikoimaan. Toivon että Maury ei ala puhumaan mulle mitään mun EE:stä. Hävettää.

Lähdin kävelemään varttia vailla kahdeksalta. Tulin perille 20 yli. What teh? Alan vahvasti epäilemään, että joka ainoa omistamani kello on n. 10 minuuttia myöhässä. Persesetä.

So I said I'm a snowball running
Running down into the spring that's coming
All this love melting under blue skies
Belting out sunlight
Shimmering love

Well baby I surrender
To the strawberry ice cream
Never ever end of all this love
Well I didn't mean to do it
But there's no escaping your love

These lines of lightning
Mean we're never alone,
Never alone, no, no

--
Come on, Come on
Settle down inside my love ~


Tietty the one for whom my heart cries on kaukana poissa, ja minua ahdista ja vituttaa ja väsyttää olla erossa siitä ihmisestä. Minun on nälkä, mahassa ja sielussa, enkä halua kohdata yhtään päivää ilman halausta, ilman suukkoa ja ilman että näen ne kasvot ensimmäisenä asiana kun herään. Mitä väliä heräämisellä, mitä väliä syömisellä, mitä väliä millään, kun toinen herää jossain muualla.

Tänään luvassa historian koe (tai kaksi?!), ruokaa (ilmaista), uintia (Anna Stiinan siivellä), shoppailua (Jannen siivellä) ja mahdollisesti jouluilua isin luona. Tänään loppuu koulu, ja jos en olisi niin siipi maassa kun Mikko ei ole täällä kanssani, olisin vielä ekstaattisempi.

Hm.
Väsyttää, olen iloinen. Unirytmini on siis pelastettavissa vielä ehkä jopa.
Minä tuota nii, vissiin en tiiä mittään tuosta koealueesta, kun mullei oo siitä mittään kysymyksiä.
Mutta tulin tähän ettiskelemään vähän tietoa Maosta. Siittä ainaki tiiän.

Mun pitäis liittyä johonki kerhoon, kun oon huono ihminen. Kerta kaikkiaan.

Ps, on vaikea olla pakkomielteinen ihmisestä, josta tietää vain etunimen. Sellaista tänään, täältä tähän.

Kello on kahdeksan, ja ahdistaa.
Huomenna historian koe, ainoa koe johon olisi pitänyt lukea, mutta olenko? Häh? Häh?! HÄH?!

Olen aika paska tyyppi.

Vois käydä veljien luona syömässä ja ottaa muistiinpanot mukaan ja teeskennellä olevansa tehokas. Ei tyhjällä mahalla kuitenkaan mitään saa aikaan, eihän? Tänään olen kuitenkin syönyt peräti täytetyn patongin ja 2 kuppia kahvia (konditoria kahvila hiukopala, 4 euroa) ja kolmannen kupin kahvia ala Niina.

Ainiin, sellasta vielä että laittakaa lapset kunnolla päälle. Maajulla oli tänään lämpökerrasto, farkut, huppari, toppahousut ja toppatakki, toppakäsineet, pipo, kaulahuivi ja huppu, eikä palellut yhtään ~20 asteen pakkasessa. Muahaha ^^
On kivaa kun on pakkasta ja lämpimästi vaatetta. Tykkään :)

Olen nytten sitten maalannut isi & co:n lahjan, ja kysyin äsken Niinalta siitä mielipidettä että pitäiskö jotain korjata: "No, tuossa kohdassa nuo sävyt ei vaihdu kovin luonnollisen näköisesti.. ja ehkä pitäisi olla jotain laskoksia tuossa vaatteessa kun tuo on nyt vaan tuommonen pläh." Asiaa ystäväiseni...mutta tuskin isi & co huomaa mitään. Ja kuitenki se vaan menee pilalle jos alan jotain korjailemaan. Että eiköhän se ole siinä :(

Taaski tuli luukusta muumipappa.

Olen myös hankkinu lahjat äidille, Tommille, Jannelle ja Mikolle ja vielä Niinallekin vaikka sovittiin ettei. Kihihi ^^;;~

Vitsi meitsi on paras. Ja äidille on kaksi lahjaa, vaikka haluaisin antaa kyllä monta enemmän.. mutta joo. Huomenna Jannen kanssa ostamaan lisää ^^

Jesh
Jesh!
JESH!
^^;;~
I rule!

Sain siis hyvät tulokset peippör kakkosesta.
- Ja kommentin: "This was just _so_ smoothly written. Next time throw in a few more sophisticated lexical items." Will do.

Melankolinen olo, melkein angsti. Olen unohtanut aivan täysin miltä tämä tuntuu.

Asiaa on ollut myötävaikuttamassa ihan helvetin masentava shitti sarja nimeltä L-koodi. Rääh. Tiesin ettei ois pitäny kattoa sitä.

Ja Spock's beard

Listen to the whisper of the rain
Voices in the mist
Beyond your window
And you remember
Days of love she spun a web of chains
That wrapped around your heart
And when you held her
You held forever


Green to grey
As forever slipped away
And down through the years
The seasons changed
Still a cold wind blows today
No sun to melt the frost
Because she's lost among the
GHOSTS OF AUTUMN

Fate's a quiet river at your feet
It rose up slow and dark
Without a warning
And pulled you under
Now she's gone but haunting every dream
Scattered on the wind
And in the rolling
Of distant thunder

..Kuuntelen tätä ja annan kylmien väreiden juosta pitkin vartaloani.

ei mun tarvinnukaan kirjottaa paper ykköstä tännään.
Vaan kakkonen. Anusaukko sentään :( Oli siinä vähän pähkäilemistä, kun en mittään mistään tiiä. Sitte kirjottelin kaupallisuuesta ja sen vaikutuksesta mediaan. Höhhöö, mettään meni. Kirjotin semmosen hemmetin kansallisen puolen liplatteluesseen, siis sellasen jossa ei oo rakenne ihan justiinsa tarkkaan määritelty. Oon kehno. Kakka. Opettajaki sano ku näki minut että "Oh, hello Marjukka, welcome to class!" Oon ollu kyllä tunnilla, oon varmana ollu :( En oo paljua lintsannu, enhän?

Sitte alako kauhia shopping frenzy (mukavia mielikuvia punasilimäsistä piraijoista uiskentelemassa veren hajua ettien).
Ostin Maajulle (that's me) snoopy-pöksyt, piirustuspaperia, oil pastellit (mitkä lie suomeksi), semmosen aivan Iiiihanan~ (jne), oikiasti tosi sievän valokuva-alabumin ja.. hm. Tommille ostin joululahajan. Nyt ois ennää niinQ Jannelle ostamatta. :( Kauhia. Ostin sille itteasiassa jo lahajan, niin se ruoja meni ja osti ittelleen vastaavan mutta _paremman_ ja kalliimman seuraavana päivänä. Kattoin vaan vierestä slaagin partaalla ku sen käsi läheni sitä pakkausta, ja yritin sanua ettei ihan oikiasti kannata kyllä hankkia tommosta :( Muttei se toiminu. Niin nyt on pakko keksiä toinen lahaja sille sitte. Oikiasti harmittaa, koska en oo koskaan ennen keksiny oikiasti hyvvää lahajaa Jannelle. Se on ihan mahotonta, se on 8 vuotta vanahempi kun minä ja ihan eri maailmasta :( Ja töissäki käypi, niin voi ostaa kaiken ite mitä oikiasti tarttee (ja vähän vaikkei tarttiskaan) niin meleko turha yrittää opiskelijan mennä siihen sitte nii~.

Elämä pissii aamiaismuroihin.

Oikiasti oon vaan tosi hyvällä tuulella ku sain ostettua tuon lahajan Tommille ja ennen kaikkea ku sain ittelleni ostettua kivoja juttuja kanssa, ja oon niin älytön materialistipaska. Ja sitte ku tykkään kauhiasti paketoija lahajoja, saan siitä ihan hirviät kiksit joka kerta ku ossaan niin nätisti laittaa (ees jotaki minäki).
Ja sitte ku kulin siellä kaupungilla niin näkkiin ihan joka paikassa vaan kaikkea kivvaa mitä ois mukava ostaa muun muassa Mikolle ja äitille ja Tommille ja Niinalle ja Anna Stiinalle. Mutten mittään Jannelle. Perhana. Mitä ostaa ihimiselle jolla on jo kaikkea, tai jossei oo nii se voipi ostaa?

Nii joo ja ulukona oli ihana kaunis winter wonderland, varsinki keskustassa, sumua ja hämärää ja jouluvalot kauniisti hohteli sieltä. Oli kyllä Ainolassaki. Ja sitte vasta oli kyllä henkiäsalapaavaa ku menin lassinkallion paosta yli. Kyllä kirosin rumasti ja issoon ääneen ku ei ollu kamera mukana. Ja päätin että tästä lähin mullon se aina mukana, ihan sama minne menen. No, oikiasti en kyllä ala sitä raahaamaan, se on oma vikani jos oon niin helevetin laiska ettei voi lähtä erikseen kuvaamaan.
Nih, kerta.

Rakastan Bowien Daviddia. Oikiasti, oon vähän niinku ollu silleen periaatteesta fanittamista vastaan, ku se on mummielestä ihan epäolennaista että minkämoinen se musiikintekijä ihimisenä on. Mutta ku. Ei voi ku arvostaa tosi suuresti Bowieta. Se on kyllä minun idoli. Kyllä ison rahan antasin että taas pääsisin sen keikalle.
Yhtä ison kyllä antasin jos Johnin Elttonin keikalle pääsisi kattomaan ja kuulemaan.

Mutta meenpä nytte viimeistelemään äitin toisen lahajan (jonka oon ihan ite omin pikku kätösin näpertäny kassaan).