IRC-Galleria

Hm, kumma miten aina aamuisin kun teen lähtöä kalkuloin kaikki asiat ihan väärin. Nytkin kuvittelin että mulla olis aikaa ennen kymmentävaille nauttia kupponen teetä ja katsella sähköpostit. Oh well.

Pitää lähteä juoksentelemaan kaupungille, käydä pitkäripaisessa ja ehkäpä jopa kaupassakin jotakin naposteltavaa hakemassa.

Sitten vietän Mikkostan kanssa viimehetkiä ennen kuin se lähtee viikonlopuksi kotiinsa. Vetää mielen matalaksi. Se otus on tärkein.
Ehkä siksi olen niin hirvittävän myöhässäkin *hymynen* ei ole paljoa motivaatiota liikkua kun tietää liikkuvansa hetkiin ilman omaa.

Huomenta

Heräsin siihen että veli soitti tunti ennen minun herätystä ja looginen johtopäätös siihen puheluun herätessäni oli että olen nukkunut surkeasti pommiin ja kaikki on mennyttä. Ja nyt kun en ollutkaan nukkunut pommiin, nousin vuoteesta puhtaasti ajoissa olemisen ilosta.

np: Roxette - Joyride

Dr. Beckett oli aamubussissa.
:O~

satuin youtubista näkemään jonkun randomin jenkkiyhtyeen biisin jota en ollu koskaan ennen kuullu, jessus että oli tylsä. ja nyt se sitten soi radiossa. auta armias jos se on joku uus hitti. pah, en viitsi edes ottaa selvää että mikä se yhtye oli tai sen biisin nimiä perhana.

Aamulla Bono lauloi radiossa maailman pahuudesta, joten piti heti saada kuulla All that you can't leave behind -levyä. Kuuntelin sitä yläasteella ihan fiiliksissä, ja kyllähän tuo vieläkin kolahtaa. Tajusin että kuuntelin sitä *seitsemän vuotta sitten* ihan fiiliksissä. Hmh, kummallista.

Niin, ajattelin eilen että tänään voi nukkua puolille päivin. Onneksi katsoin vielä kalenteriakin ja tajusin että ei, venäjän tunnit alkaa tänään ja pitääkin nousta kymmeneltä. So I did. Nyt olen hemmetin väsynyt mutta en ole käynyt venäjää opiskelemassa. Simply because, kun tulin lipastolle ja menin luokkaan, ovella olikin lappu että opetus peruttu tänään_kin_. Hämäävää tässä on se että aiemmin opettajalta on tullut sähköpostia että tunnit peruttu. Turhaan nousin, turhaan tulin ja nyt istun turhaan pari tuntia.

Pitäisi tehdä kaikkea, ja vähän teinkin kun kävin pyytämässä English Segmental Phonetics For Finns -kirjaa varastosta. Vähänpä tiesin ettei sitä saakaan ihan noin vain, vaan siinä kestää tovin tai muutaman tunnin että sen sieltä varastosta joku kaivaa. Hetken tuumittuani totesin kylläkin että niinno, viimeinen tunti päättyy kolmelta, eikä se nyt ole niin suuri vaiva odottaa enää sen jälkeen hetki.

Väsyttää ja inhottaa joutenolo, mutten voi tehdä mitään kovin hyödyllistäkään kun ei ole välineet mukana.

Pesinpäs sitten pesutuvassa alusvaatteita ja sen sellaisia. Valitettavasti minua edeltäneen tyypin ohjelma venyi reilusti minun vuoron puolelle. Ajattelin korjata asian ja laittaa puolestani lyhyen ohjelman pyörimään ja sitä yritinkin, mutta kun tulin luvatun 24 min päästä hakemaan riepujani, luki mittarissa jäljellä 36 min.
Hörm.
Selvä.
Palasin 36 min päästä eli reilusti _seuraavan_ vuoron puolella. Ohjelma olikin sitten päättynyt tovin aikaisemmin ja ao. ihminen oli nostellut pyykkini sieltä koneesta poies. Oikein tehty, toki, mutta niin. Sitten se setä osoitti niitä minun pyykkejä ja sanoi että tuossa --> johon minä vastasin älykkäästi "juu, erm" ja pakenin paikalta raskauttavien todisteiden kera.

Huoh. Nyt se pitää minua huonotapaisena ja ikävänä sääntöjä noudattamattomana ihmisenä. Se jossain näistä hillittömistä kerrostaloista asuva täysin vieras johon en koskaan enää törmää. Juuri se. :( Ehkä minä osaltani pilasin sen muuten oikein hyvän päivän. Huoh.

Ei muuten mitään muuta uutta tälle rintamalle. Elämä jatkuu ja on ihanaa.

äh, jäi vaivaamaan tuo typerä pyykkihomma. vihhaan pyykkitupia ja kaikkea niihin liittyvää. ja pitäis nyt keksiä joku sopiva katumusharjoitus että saisin nämä nolotusmaksimustunteet häviämään. meen sitte vissiin laittaa ruokaa, enkä katokaan stargate atlantista.

Juupa, olen pakannut kaikki kamat. Kunhan Mikko hakee minut täältä kämpiltä, menen sen luo vielä yöksi ja aamulla hyppään linja-autoon, menen kotiin ja rauhaan <3 (Niin, en kävele nykyään missään yksinäni hämärän tultua, Oulun keskustan puistossa jossa on vilkkain grilli, bussipysäkki, taksijono ja läpi kulkevaa liikennetta oli tässä hiljattain ryhmäraiskattu joku 26 vuotias nainen, että silleen ja ihanaa, eikä tietenkään kukaan ollut huomannut mitään.)

Voi, olen silti niin innoissani lomasta. Mikään ei voi tällä hetkellä latistaa tätä tunnelmaa, ellei sitten joku kuolema tm, mutta eihän sellaisia asioita tapahdu meillä päin. Ahih ja shalalaa :)

...Koskaan ei ole maailma ollut yhtä kova ja pimeä ja kylmä, yksinäinen, kun olen ulko-oven takanani kiinni painanut. Hirveää paskua tämä tämmöinen. Olin/olen niin surku että tekis mieli itkeä. Jep. Hirveä stressi, kiire painaa. Kusen kaikkia pikkuasioita jotka sitten kasaantuu ja kerääntyy. Ja ainoa syy miksi tämmöiset pikkuasiat edes vaivaa on se että poika on lähdössä huomenna (huomenna!!) pois viikoksi (melkein). Ahdistaa. Viikko yksinäisiä öitä :|

you're simply the best... better than all the rest.


Eilen maalasin Goblin Rock Lobberin, koska Sisters of Twilight on Forest Dragon on liimauksia ja liimausten korjauksia vailla valmis. En aikonu maalata koko katapulttia, it just sorta happened. Koko ilta siihen menikin, ja mukavaa oli :) Nyt vaan en sitte tiedä mitä teen iltapuhteinani sinä aikana kun Mikko on poissa, en omista itse yhtään värejä. Myönnetään, kavereitten näkeminen saattais ehkä piristää, mutta siinä on suurempi riski että stressaantuisin lisää kun menisi valuable työaikaa "hukkaan" siinä.

Oh well. Kyllä se tästä taas kirkastuu. Joulu on kohta on ohi ja elämä palaa normaali raiteille. Nyt teen sen writing skills jutun mitä varten tulin ylipäätään tänne lipastolle.

ainiin, sen verran on kirkastunu jo nyt että olen jo melkein saanut äitin lahjan kasaan ja tiedän mitä haluan antaa Mikolle. enää puuttuu lahjat pojille ja isi&vaimolle. whee \o/

Juu'u, kyllä tuo maailmankuva avartuu nyt rytisemällä. Tänään on historiallinen päivä näetsen, tänään ensimmäistä kertaa näkyy tässä torpassa Nelonen! Ja SubTv! Hellanlettas. tuntuu aika omituiselta, ei tällä kylällä kuulu näkyä muut kuin yle ja maikkari. se on aika vapauttavaa että tulee vain yksi ohjelma viikossa jonka sietää katsoa, eli frasier.. Ja ensimmäistä kertaa tv on sijoitettu olohuoneeseen.. aika ahdistavaa, tulee vain töllötettyä sitä vaikka kaikki se aika voitais käyttää puhumiseen ja höpöttämiseen ja keskustelemiseen. kurjaa. Onneksi löytyi se off-nappulakin. Juu'u. kehitys kehittyy.

niin olen siis kotona käymässä ja on se vaan hienoa että edes jossain päin on Talvi, vaikkei tulomtkalla paljon naurattanut kun näkyvyys oli n. 15 metriä.

jotain hienompaa ja suurempaa oli mielessä mutta sitten se lipesi.

jouluinen olo, radiossa mies laulaa hiljaa ja valot on low.

huomenna ohjelmassa ruokakaupassa käynti jos jaksetaan kylille asti lähteä ajelemaan, ja iltapäivällä taitelua. on se vaan hienoa olla syrjäseudulla
:)
mielessä kaksi tauluideaa.

/kuvittele että maailma on vain pieni muru hiekkaa - sinä tallot omiin jalkoihis sellaisia tonnin päivittäin.. kaikki tämä on vain unta jossa makaamme vierekkäin.. olemme niin pieniä/

Oon saanu varmuuksia asioista. tuntuu hyvältä kaikki nyt.

on tänään onnenpäivä, ei huolesta häivää, on tänään onnenpäivä ja onnellinen oon. :) Ah <3 Maailman ihanimmat muutama päivä takana - jep, words fail me.

Ja lisäksi lunta \o/ lunta \o/ Lunta! \o/ Ainoa haittapuoli pakkasessa ja lumessa niin bussikuski pelas minun hengellä tänä aamuna.... Sitä ei paljon näyttänyt hetkauttavan että se hurjasteli peilikirkkaalla jäällä. Ja sitämyöten sitten risteykset meni pitkäksi ja mutkat vähän suoriksi. jostain syystä se vissiin ajeli vielä vähän vääriä reittejä, kun se pysähtyi jollekin parkkipaikalle ja veti siellä ympyrän. Oh well, perillä turvallisesti. Kinda.

hassua että lumentulo ahdisti alunperin. mutta jos ollaan ihan rehellisiä niin ei se oo normaalia tämmönen etteikö lunta muka.

Njuu. Ja kun kävelin ja katselin mustuneita lintujen koskemattomia pihlajanmarjoja ja puista roikkuvia kuolleita lehtiä niin tuli vain mieleen että

Turning and turning in a widening gyre
The falcon cannot hear the falconer;
Things fall apart; the centre cannot hold;
Mere anarchy is loosed upon the world,

runoili Yeats-setä.
eikä siinä vielä kaikki

The blood-dimmed tide is loosed, and everywhere
The ceremony of innocence is drowned;
The best lack all conviction, while the worst
Are full of passionate intensity.


Well, what ever. näihin kuviin, näihin tunnelmiin, lähden etsimään luokkaa.