Kaveri tutustutti minut myöhemmin kokikseen ja batteryyn, vedettiin niitä sekaisin puistossa. Koulu ja kaverit jäi, pyörin oudoissa porukoissa pitkään.
Kerran eksyin giganttiin, siellä minut huomattiin heti ja pistettiin mokkamasteri osamaksusopimuksella mukaan, parit juhlamokatkin sai siihen kaupan päälle. Näin jälkeenpäin ymmärrän sen olleen käännekohta, silloin musta tuli narkkari. Keittelin usein 15-20 kuppia kahvia tunnissa, aluksi maidon ja sokerin kanssa, myöhemmin mustana. Toisinaan keitin ilman suodatinpussia että saisin vahvempaa kamaa. Ulosottomies koputteli päivittäin ovella, halusi niitä osamaksuja siitä laitteesta, mutta kaikki rahani oli mennyt kahviin. Usein oli pakko ostaa lidlin halvinta mokkaa.
2003 kävin Pariisissa ja vedin ensikerran espressoa, en tiennyt että niin pienestä kupista vois tulla niin kovat pärinät. Ensimmäisen kupin jälkeen olin 3 päivää sekaisin, heräsin lopulta metrosta raiskattuna. Vaikka tuntu pahalta niin tiesin että minun piti saada lisää ainetta.
Tämän kaltaista elämää vietin ympäri Eurooppaa yli 5 vuotta, myin persettä kahvipaketista.
En ole ylpeä niistä asioista joita tein, en se ollut minä, se oli kahvi..
Jesuksen avulla pääsin kahvista lopullisesti eroon. Tapasin Jesuksen Meksikossa, hän opetti minut kutomaan villasukkia perun paimentokansoille. Nykyään olen raitis.