IRC-Galleria

Odotin bussii pysäkillä ja sitte ku näin sen tulevan vähän matkan päästä, nousin penkiltä seisomaa ja kävelin lähemmäs ja heilautin samalla kättä bussille. Bussi ajoi ohi ja mie ihmettelin et mitähä vittuu eiks jarrut taas toimi?

sit bussi yhtäkkii hidasti ku huomas et mie oon pysäkil. Mie kävelin kohti ja sit se taas lähti liikkeelle!

aattelin et toi on jo huonoo pilaa!

Sit ku se vihdoinki älys pysähtyy nii mie sain kuulla kuskilta haukut!

kuski: no ootko tulos kyytii vai et? (vittumainen sävy)
mie: no joo oon!
kuski: olis pitäny näyttää käsimerkkii jos tahdot kyytii! ( äärimmäisen ärsyttävä vittumainen sävy)
mie: ok...

mie en kerenny edes korttii laittaa siihe lukijaa ku kuskipaska päätti pistää kaasun pohjaa.
Meinasin lentää nuri käytävällä!

KIITOS POHJOLAN LIIKENNE! Kuskit osaa tuon ystävällisen palvelun jalon taidon!

1500-0 eKr. (oikealla merkistöllä täällä)
Istuj meccäsnä kivelnä ukkoi, tuppestan veiccem ottei jah puuhen sem shejttäi. "Perkunis!", kirotai ukkoi, "olencejpa eðes ükte kala verkohenni ujnut, nüküt kalaktama olen.

1500 jKr.
Istui metseszä kiwelle vkko, tupestahân veitzen åtti ia pwhun sen heitti,
"Perchele!", cirozi vkko, "olisipa edhes yxi cala werkkoheni uinvt, nyt calattonnâ olen"

1950 jKr.
Istui metsässä kivellä ukko, tupestaan veitsen otti ja puuhun sen heitti.
"Perkele!", kirosi ukko, "olisipa edes yksi kala verkkooni uinut, nyt olen kalaton"

2000 jKr.
Skuts1s sitt4s st3mul jäbä ja veti m0ran kortsust ja vippa5 sen vittu puuhu.
"Vittuperkelehomo!" neg4ili jäbä, "ois 33s yks vitun f1Su TuLLu mu WITTu webbii, nyt ei oo vittu oo sit zafgaaa meen vittu mäggäriih!!1".

http://www2.hs.fi/extrat/hsfi/omaelama/verkkomina/

Olet katastrofikäyttäjä!

Tietokoneet ja sinä ette vain sovi yhteen, ja oletkin melkein aina pulassa koneesi kanssa. Saat koneen kuin koneen jumiin ja saatat vahingossa täyttää koneesi viruksilla ja epämääräisellä materiaalilla. Olisit kiinnostunut uutisista ja nikseistä, muttet välttämättä koskaan löydä etsimääsi.

Hei,

Tässä tärkeä pieni tarina meille jokaiselle. Pidetään huolta siitä,
ettei tule naulanreikiä. Lue koko tämä kertomus aina viimeiseen
lauseeseen asti.(Tärkeintä onkin lukea viimeinen lause)

Olipa kerran pahantuulinen pikkupoika.Hänen isänsä antoi hänelle

pussillisen nauloja ja sanoi, että joka kerran kun hän menetti

malttinsa hänen tuli vasaroida yksi naula aidan takaosaan.>

Ensimmäisen päivän naulasaalis oli 37 naulaa. Muutamien viikkojen

aikana poika oppi hillitsemään kiukkuaan ja päivittäin naulojen
lukumäärä

yhä pieneni.Hän huomasi, että oli helpompaa hillitä itsensä kuin takoa

nauloja aitaan.

Vihdoin koitti päivä, jolloin hän ei kertaakaan menettänyt malttiaan.

Hän kertoi siitä isälleen ja tämä ehdotti, että poika vetäisi aidasta

pois yhden naulanjokaisena sellaisena päivänä, jolloin hän ei
kiivastunut.

Päivät kuluivat ja lopulta nuorukainen voi vihdoin kertoa

isälleen,että hän oli poistanut kaikki naulat.Isä johdatti pojan

kädestä pitäen aidan luo.Hän sanoi: 'Olet tehnyt hienoa työtä,
poikani, mutta

katsopas aidassa olevia reikiä.Aitaa ei koskaan enää saada

entiselleen.Vihapäissäsi sanomat sanat jättävät juuri tämänlaisia

arpia. Voit iskeä veitsen toiseen ihmiseen ja vetää sen ulos. On ihan

samantekevää,kuinka monta kertaa pyytelet anteeksi- haava on yhä

olemassa.

Sanoilla aiheutettu haava on aivan yhtä paha kuin
ruumiillinenkin.Ystävät ovat tosi harvinaisia jalokiviä. He
saavat sinut hymyilemään ja rohkaiset sinua onnistumaan.He
kuuntelevat meitä,he lausuvat meille kiitoksen sanat ja haluavat aina
avata
sydämensä meille.

jos ei toi sade kohta lopu nii mie meen ja räjäytän noi pilvet alas tuolta!
Päivä meni kivasti pilalle...