Olen haudannut sotakirveen erään ihmisen kanssa ja polteltiin, ei nyt rauhanpiippua, mutta tupakit keskenämme hetki sitten ja kahviteltiin skidien pyöriessä jaloissa paikallisen huoltoaseman kahviossa.
Sydämeen sattuu.
"..Ujonlainen keijukainen, asioistaan vaitonainen
Kaukaa kyyneleensä kiertää.
Yksinäinen, päältä jäinen, rakkaudessa kerjäläinen,
Kengät kuljettaa ja hiertää. "
***
Sain myöskin päiväkirjani takaisin erään toisen henkilön hallusta, joka koetti käyttää sitä minua vastaan.. Kovan vääntämisen myötä hän sen palautti, eikä edes tarvinnut rikosilmoitusta tehdä, mutta hampaat irvessä hän sen toi, -ei yhteistyön halusta, vaan koska näki että palauttaminen oli näissä olosuhteissa hänen kannaltaan se hyödyllisin vaihtoehto.
Sydämeen sattuu.
"..Ja sen kodissa jossakin ne soittivat jo poliisin,
Ja se yksi paskiainen katuu, mutta anteeksi ei saa..."
***
Kiitollisuus, helpotus, pettymys ja suru muodostavat sellaisen coctailin, että sydämeen sattuu.
Onneksi se ei ole mitään, mihin ei olisi jo tottunut.
"..Mä oon paperisen ohut ja mun sydän syväjäätä kasvattaa.
Hei tie, vie mut reunalle ja yli, kauas täältä sinne, missä oon.."
***
Semmosia. Tänään ystin synttäreitä juhlimaan.
"Hei tie, vie mut kaupunkeihin, kyliin, bensanhajuun, valoviidakkoon.
Vie toiveista pois, kunnes en enää tiedä, missä oon."
Jospa pieni hengähdystauko ja "iloittelu" ystävien kanssa piristäisi mieltä.