Ikävä.
Rakastuminen/ihastuminen on ärsyttävää aivokemiaa, johon ei ikävä kyllä oo mitään sanomista, kehen sitä ihastuu. Tällä kertaa oon silti fiksumpi: Pidän järjen kädessä koko ajan etten lankea ihquttelee k.o. henkilöä. Miski: Koska vaikka tunteet ois mitkä, on hommassa oltava silti myös sitä järkeä. Joten lepään kunnes kohtaus menee ohi ja sillä hyvä.
Onneksi on ihminen, jonka vissiin toi Yläkerran kaiffari laitto mun polulle vähäksi aikaa. Vertaistukea niin sanotusti. Joku jonka kanssa peilata tuntojaan ilman arvostelua. Tää on kai se JÄRKI ja toinen se TUNTEET ja jossain maailman turuilla vissiin viheltää semmanen pakkaus, jossa yhdistyy molemmat?
Kylläpäs mun ajatukset kulkee nyt kovasti tällä mies-nainen-akselilla? No ei kai ihme.. Kuten aiemmin jo kirjoittelin, oon vähän niinku Minni Hiiri merihädässä tällä hetkellä elämäntilanteeni kanssa. Myrskyä vesilasissa, eli ei mitään, mistä ei selviäis hengissä mut kuitenkin jotain, jotka laittaa tummien vesien tulkitsemisen käyntiin... Prosessii pukkaa siis, mut eipä mitään: Musta on kiva käyttää aivojani tämmäseen, kun kerran Luoja on semmaset mulle luonu. *virn*
NäyPleing>> 3doorsDown: Superman Kryptonite :o) Jos et oo kuunnellut, niin imutas kuule jostain toi ja kuuntele. OBS: Aiheuttaa riippuvuutta! ;o) Sanoitukset on aivan ihunat! <3