Opin eilen, et sen lisäksi et oon sinisilmäinen, oon vielä luulotautinenkin?? Tai itseasiassa se on se käsitys, mikä eräällä "ystävälläni" on musta. Että pisti kiehuttaa kun luin sen viestejä mulle. Kovin (seKIN) koetti selittää mustaa valkoiseksi, mutta fakta on, että todellinen ystävä seisoo sun rinnallas, eikä piilossa muiden selän takana.
Pitäiskö hänen sit esim. poikkasta välinsä tähän henkilöön, joka kusetti mua? -Ei.
Mutta:
Ihmisen teot voi ihan hyvin tuomita, vaikkei ihmistä tuomitsiskaan. "Ymmärtää voi, mutta vääryyttä ei kuulu hyväksyä". Todellinen ystävä tekis tälläisen asian hyvin selväksi. Mutta ei tämä henkilö. Hän varmaan taputtais murhaajaakin päähän, jolla ois kädet veressä, ja surkuttelis et kun "sulla on varmaan niin rankkaa" ja "tää varmaan juontaa sun lapsuudestas" tms.
Tollanen ruusuinen "kaikki elää harmoniassa kaikkien kanssa ja ongelmia ei ole, kun kaikki leikkii, et niitä ei ole"-mentaliteetti EI toimi. Ei ainakaan mun kanssa. Eikä ainakaan siinä maailmassa, jossa MÄ elän.
*** Tää maailma kun EI ole täynnä rakkautta, toisten kunnioittamista ja lähimmäisen hyvin kohtelua, vaan tulvillaan väärin toisia kohtelevia, itsekeskeisiä yksilöitä, joiden sanavarastosta EI löydy esim. "nöyryyttä" tai "katumusta" tai edes "muutosta". Ei, koska se vika on aina muissa. ***
Mitä hempattia mä sit tästä melttoon?? Koska ihmiset ei enää PUUTU asioihin, jollei ne ole SUORAAN kosketuksissa omaan napaan. Naapurissa saa mies piestä vaimoaan ja vaimo lapsiaan; ystävän mies/vaimo saa rauhassa juosta vieraissa eikä kukaan puutu asiaan; vanhemmat saa rauhassa juosta bileissä tai hoitaa krapulaa niin, että skidit kasvattaa käytännössä itse itsensä, -kenenkään edes mainitsematta asiasta. Puhumattakaan noin tuhannesta muusta "epäkohdasta", joihin ei uskalleta tai jakseta puuttua. Useimmiten ei jakseta. Kun on se "omakin elämä" ja ehkä "toi ei enää tykkää musta, jos mä sanon mun mielipiteen"....
*****
Englannissa muutamia vuosia sitten kaksi kouluikäistä poikaa kidnappasi kaksivuotiaan pikkupojan kauppakeskuksesta. Raahatessaan tätä piestyä pikkupoikaa junaraiteille, jonne lopulta sitten tappoivat hänet, nämä koulupojat kohtas laskujen mukaan 147 ihmistä.
Vain yksi edes pysähtyi kysymään, minne pojat oli pikkuista viemässä.
147 ihmistä!
Kaksi ongelmaperheestä tullutta koulupoikaa (iät 11 ja 12 vee), joista näkyi päällekkin päin, että eivät olleet mitään kiiltokuvapoikia, raahaavat kaksivuotiasta (jota silloin olivat jo piesseet) kohti junaraiteita ja VAIN YKSI ihminen vaivautuu edes PYSÄYTTÄMÄÄN nää jätkät ja kysymään, minne ovat matkalla!!!!!
Tää kaksivuotias ei osannut vielä puhua, joten pojat oli selittäneet, että tää pikkupoika on heidän veli, ja he on viemässä sitä terveyskeskukseen. Kysyjä oli jatkanut matkaansa ja jätkät oli vieneet pojan junaraiteille ja hakanneet hengettömäksi. Toivoneet, että ihmiset luulis pikkuisen joutuneen junan alle. Vittu miettikää??
Mulla on helppo kuvitella se kaks vee pikkupoika, koska oma poika täyttää seuraavaksi kaksi. Ei teillä satu olemaan tuttavapiirissä kaksivuotiaita pikkuisia? Mitä jos heille kävis noin? Eikö toivois, et edes joku "kerkeis kiireiltään" a.) pysäyttää tollasen kolmikon ja b.) tarjoutuis viemään tyypit sairaalaan ja c.) huolehtis, että pikkupoika päätyis vanhempiensa huostaan ennenkuin poistuu paikalta?
Ja kun tää EI ole tavatonta.
Esim. se pedofiili joka raiskas 12-vuotiaan koulutytön tossa Turun lähistöllä jokin aika sitten.
(Pedofiilit kerkee yleensä hyväksikäyttää noin 120uhria jollain tasolla, ennenkuin jää kiinni.)
Toinen juttu Turun lähistöltä: Vankilasta lomilla ollut isä paiskas lapsensa alas viidennestä kerroksesta. Tästä on muutama vuos aikaa.
Kolmas Turusta: Pari viikkoa sitten kuoli eräs perheenäiti, joka oli ajanut bussin kylkeen, vaipui koomaan ja vietiin sairaalaan. Siellä joku fiksu "töidensä tasalla" oleva sairaanhoitaja oli koettanut syöttää tajuttomalle paahtopaistia! Naiselta jäi orvoksi kouluikäinen tyttö.
Mikä hitto siinä on, et näihin juttuihin ei puututa????
Miksi ihmiset ei muka näe/kuule omien läheistensä pahaa oloa? Tää vankilasta lomaillut "isi" oli hakannut perhettään vuosikausia. Siihen ei ollut puututtu.
Tää raiskari oli niittänyt jo "mainetta ja kunniaa" muilla elämänalueilla, eli ei ollut ihan terve: Miksi hänen läheisensä tai uhrien läheiset ei puutu??
Ja tää sairaanhoitaja-episodi... *huokaus* Missä maalaisjärki????
Joo, päädyin paasaamaan tästä aiheesta melkoisen aasinsillan kautta, mutta yhtäkaikki: Kuka pitää ihmisen/läheisen/ystävän/perheenjäsenen puolta, jollet just sinä?
-Seuraavalla kerralla, kun näkee et kouluikäiset pojat "nujakoivat" keskenään, niin pysähdy hetkeksi seuraamaan, onko se oikeasti leikkitappelua, vai kiusataanko siinä jotakuta porukasta.
-Jos naapurista kuuluu perheväkivallan ääniä, soita kytät. Vaikka sitten viisitoista kertaa. Kyllä se joskus loppuu. (Jos pelkäät, että lasta "kuritetaan", niin sosiaalivirastoon voi soittaa myös.)
-Jos sulla on esim. kouluikäisiä lapsia, anna heidän tuoda kavereitaan kotiin. Menetät ehkä sievän summan rahaa, kun tyypit imuroivat jääkaapin sisällön kitusiin ja hermos useampaan otteeseen, kun mökäävät ja metelöivät, mutta: Ainakin tiedät, missä he ovat ja kenen kanssa viettävät aikansa.
Jne jne jne.
Asioihin VOI ja KUULUU puuttua. Niin: Ainakin mun mielestä.
Että semmottii. Kuukauden saarna on pidetty.