IRC-Galleria

Miksihän mun pitää aina harrastaa asioita joissa saa sormensa hajalle? Nimimerkillä kuvaushommissa koko illan (ja huomisenkin) ja jo tässä vaiheessa löytyis kaikkea kivaa rakkulaa tms...

Ja jos joku vielä joskus kokee tarvetta kysyä että eikö kamera kaulassa aikaa viettäessään saa niskaansa kipeäksi ni vastaus on Joo. Saa. Helposti. Etenkin jos kyseessä on tämmönen systeemi

Jokseenkin yllättävää, että spotify top 100 -listalta löytyy jotain allekirjoittaneenkin mielestä loistavaa kuunneltavaa.
Vai onko?

Eihän tähän mennyt kuin muutama vuosi ja tarkempaan säätämiseen hyvä tovi, mutta nyt on harrastukselle kunnon blogi.

Kameran takaa

The deepest wounds aren't the ones we get from other people hurting us. They are the wounds we give ourselves when we hurt other people.
Isobelle Carmody

Jääkiekkokatsomo ja Janika B:n Seuraavaan Elämään. Eilisiltana myös karaokea. Kulttuuritietoista porukkaa mulla ilmeesti naapureina...
Millähän sitä nokittais?

"Ehtisittekö vastata asiakastyytyväisyyskyselyyn, meillä on tässä..."
"Meil on kyllä nyt vähän kiire. Pitää mennä ruokkimaan eläimiä, tiiätkös kun ne on sellasia, voivat vaikka kuolla nälkään jos nyt tähän jäädään."

Pokka piti sentään oven ulkopuolelle saakka. J ja J:n ehtymätön pikaselitys/torjuntakeinovarasto.
Eläimiä = kalat. Sitä ennen kierreltiin kyllä ehkä kolmisen tuntia ties missä :D

...ja korvissa muuan ruotsalaismies. Ihan hyvä tapa päättää viikko.

You receive what you give
And this is like nothing
I feel like shit
But at least I feel something

Ja tämä sitten on soinut sekä päässä että muuten jo parisen viikkoa

Pois minun päästäni heti, kiitos...