IRC-Galleria

MUN AUTO ON KADONNU TOSTA KADULTA!!

argh. kuinka paljon vielä mulla tulee paskaa niskaan? mitä kaikkee pitää vielä kestää? ihan kun tässä pienessä elämässä ei olis ollu tarpeeks ongelmia. mä en oikeesti jaksa enää. mä oon uppoomassa juoksuhiekkaan ja en osaa itse muuta kun riuhtoo itteeni jollon ylöspääseminen on sula mahdottomuus. millon joku tulee ja auttaa mut ylös sieltä? kauanko joudun vielä odottamaan? kohta se on jo liian myöhästä.

minunki elämä on yhtä pintaliitoa vaan, oon menossa aina, siihenkin on vaan yksi ja ainut syy, saan jotain muuta ajateltavaa kun omat ongelmat. se on toiminu tähän asti mut en tiedä kuinka kauan pystyn/haluan "paeta" ongelmiani. ehkä mä oon vaan se saamaton paska mitä oon ikäni kuullu, tai siis eihän siihen mitään ehkää tarvita, mä olen. nyt vasta mä alan iteki tajuta sen. oon siis tyhmä, laiska, saamaton PASKA. enkä osaa olla mitään muuta.

mä en tiedä yhtään mitä mä haluan elämältäni, en tiedä mitä työtä haluan tehdä, en halua käydä kouluja kun en tiedä mistä haluan leipäni hankkia, en edes tiedä missä haluan asua. muutin muutama kuukausi sitten helsinkiin, onhan tämä mukava paikka mutta ei tämä silti tunnu omalta. ei mikään tunnu. miltään. enää.

nyttenki pitäis olla nukkumassa. väsyttää tosi paljon mutta en saa nukuttua kun kaikki asiat vaan pyörii päässä. ehkä pitäis vaan hakeutua jonnekin hoitoon, ehkä edes sillä tavalla saisin asiani kuntoon, sen tiedän ettei tämäkään elämäntapa ole hyvä. päälle päin saattaa näyttää että kaikki on hyvin, oon yleensä suht pirteä, tapaan paljon uusia ihmisiä, liikun paljon kavereitten kanssa eri paikoissa jne. mut tämä on vaan sitä mitä näkyy ulospäin, kukaan ei tiedä mitä sisällä on, ehkä ihan hyvä niin..

mutta se tästä avautumisesta, koitan saada jotain järkevää ajateltavaa.. katsellaan ->