IRC-Galleria

Två kannibaler satt vid vägen.
- Titta, en riddare, sa den ene kannibalen. Den andra kannibalen:
- Ã… nej, inte burkmat igen.


Kaksi kannibaalia istuskeli tien vieressä.
- Katso, sanoi toinen kannibaali. Toinen tokaisi:
- Voi ei, taas purkkiruokaa!

Kuuro, rampa ja kalju viettivät aikaa yhdessä, kun jäätelöauto ajoi pihaan. Kuuro sanoi:
- Kuuletteko? se on jäätelöauto!
- Juostaan heti katsomaan, innostui rampa.
- Joo! Tukka putkella, vastasi kalju.

Yhdessä näin ystävykset tuntee toisen ajatukset, usein herkästi naurattaa oikein silmänurkkia kostuttaa, se sivullisia kummastuttaa. Yhdessä lenkkipolulla lenkkeillään tai sitten ostoksilla käydään. Välillä kahvit tempaistaan, leivonnaisia maistellaan. Tulee puhetta solkenaan, suunnitellaan ja pohditaan. Välillä vain hiljaa muistellaa. Tämä on ystävänrakkautta, elämänrikkautta, suurta mutta ystävyys sisältää paljon myös muuta. Yhdessä ystävykset puolittaa surun, voi tuplata ilon, niin jää iloa jaettavaksi, kauneutta nähtäväksi ja vielä monta laulua laulettavaksi...

Ole lempeän, viileän harkitsevainen, oppivainen, ohjaavainen ja suvatsevainen. Ole elämänmahdollisuuksiin tarkkaavainen ja hymyilevän huomaavainen. Rakastettavan ja rakastavan itsenäinen.

Ystävää salat ja sanansa pitää huolet ja murheet hän pehmittää, ystävien välillä ymmärrys itää ja kasvun antaa. Voi luottaa hän auttaa ja anteeksi antaa. Hän ei voi sua unohtaa, vain muistoissa kantaa ja rakastaa!

Ystävä tulee vastaan, heittää hymyn, halaa ystävä soittaa, viestittää nauraa, lohduttaa. Ystävä kulkee kanssasi palan elämäsi matkaa, yhdessä puhutte, puhutte ja vieläkin puhutte. Yhdessä hiljaa ymmärrätte ääneti haikailette, katseesta tietää kysymyksen. Annatkin jo vastauksen, tässä ystävyyden salaisuus.

Jos viekin elämä eri teitä, ei mennyttä koskaan se unholaan heitä. Soi muistojen kantele kauniisti vaan, vaikk' ois soittajat kaukana toisistaan.

Valkea pimeys alkaa loistaa voimalla kirkkaalla. Luo siivet, jotka leikkaavat valkean pimeyden. Kylmän auringon valossa, sain kesytetyn vapauden. Peiliin kuvastamassa ihmeiden yössä, alkoi sieluni riisua naamiotaan. Murtaa tietään läpi valkeaksi maalatun pimeyden. Piirrä aikakauden merkit, kuten vapaaksi päässyt sydämesi tahtoo. Lennä valkeaan yöhön, joka pääty ei koskaan.

Seitsämänvuotias Juuso oli saanut vähän satikutia koulussa, mutta hänellä oli vastaus valmiina opettajalle.
-En minäkään aina ole tyytyväinen sinuun, mutta en minä silti jatkuvasti juokse kertomaan siitä vanhemmillesi.

Taiteilija nuorelle naiselle:
-Haluasisin maalata sinut alsati.
-Sepä olisikin mielenkiitoista. En olekaan ennen nähnyt alasti maalaavaa taiteilijaa.