Ainut asia jonka minä osaan,
avaan sydämeni
melkein aina salaa.
Kuuletko sen tykytyksen,
näetkö miten tärisen?
Ei, ethän sinä huomaa,
olen vain pelkkä ystävä,
jolla on viallisia ongelmia.
Olen vain pelkkä muuri,
jonka suojaa pääsee nuolikuuroilta,
olen vain pelkkä kallio,
jonka seinät eivät kaadu,
olen vain pelkkä korva,
jolle uskallat avoimesti puhua,
mutta olen myös elävä olento,
jolla on hauraita tunteita
särkyvän sydämen sisällä.
Olen se jota eniten uskot,
olen se johon hädän vaatiessa turvaudut.
Ja tunteeni kuolevat,
en uskalla puhua,
alan kuihtua, kuin kukka kämmenelläsi.
Ja silti ihastuin sinuun,
jonka nimeä en vieläkään tiedä..