IRC-Galleria

Äiti kerto sunnuntaina, että mummi on nukkunu pois yöllä. Joskus kahen aikoihin. Ei se sillon vielä tehny kipeetä. Emmie mummia niin hyvin tuntenu. En ollu nähnykkään about vuoteen..

Mut sit eilen. Käytiin hautaustoimistolla hakeen arkku. Ajettiin sairaalaan. Sinne kylmiöön, minne ne ruumiit laitetaan.. Se kylmiön ovi oli auki. Näin valkosen lakanan alla makaavan elottoman mytyn. Lakanan päällä oli kukka. Äiti ja äitin sisko meni pukeen mummille valkosen pitsipaijan ja sukan. Äiti ehotti mullekki, että tulisin mukaan. Enhän mie pystyny. En. Ois pitäny nähä mummi liikkumattomana.. Elottomana. Kuolleena. Emmie ois semmosta kestäny.

Ajettiin sitte ruumisauton perässä hautuumaalle. Ruumishuoneelle, vai mikä se paikka nyt onkaan.. Sielä oli sellanen harmaa, synkkä ja kylmän näkönen paikka, jonne ne ruumiit työnnettiin. Sellanen ahas. Kauhee. Sielä oli jo yks arkku. Sinne se mummiki meni. Kuolleena ja elottomana ja niin yksin.

Mie vihaan hautajaisia. Vuojen sisällä on pitäny hauvata kolme sukulaista. Melki vuos sitte isän isä. Nyt äitin äiti. Vielä vuos sitte mulla oli kaks mummia ja pappa. Nyt on enää mummi.

3.12 hautajaiset. Vihaan sitä päivää jo nyt.