IRC-Galleria

Istuin sellasella penkillä, kattelin taivaalle. Valkoset pilvenhattarat lipu pitkin sinistä taivaankaarta ja sellanen lämmin tuuli heilutteli kesänvihreitä puita.

Se oli erinomanen hetki ymmärtää taas jotain uutta.

Mä nimittäin rupesin kelaamaan, että minkä takia ihmiset elää ku vangittuina. Oookei, onha meillä vapauksia... Mut siis. Jännästi sanottu, MUTTA: Miks omistaa Vapauksia ku vois olla Vapaa?


Näin mä ajattelin. On Minä ja Maailma. Mitä muuta siihen tarvitaan? On yks ihminen, yks mahtava olento jonka aivotoiminta voittaa kaikki muut nisäkkäät. Ja on valtava maailma sitä varten! Maapallo on ku suuri taideteos jota me tutkitaan. Tai me voitais tutkia. Miksei me tehä niin?
Miksei me voitais vaan Lähtee jonneki?? Koulu, työpaikka, talous, raha-asiat... Kaikki menee niin sen saman yhteiskuntakaavion mukaan! Kaikelle on tehty ratkaisu, yhtä asiaa seuraa toinen, on kaikenlaisia monimutkasia päätöksiä ja pulmia ratkastavaks...

MINKÄ TAKIA?

Jos ei mua otettais kiinni heti ensimmäisenä iltana, mä varmaan lähtisin pois. Ihan silkasta vapaamielisyydellisestä päähänpistosta! Matkaisin vaikka Etelä-Amerikkaan ja.. asuisin meren rannalla. Siinä se! Jooo, naiivi ajattelutapa että asiat sujuu niin helposti? Mutta toisaalta, miksei sujuis. Onhan meillä selviytymisvaistot kunnossa.

Kaikki ajatellaan aina niin monimutkasesti. Syyllistyn siihen iteki suurimmaks osaks ajasta... Mut tällaset ajatukset on aina niin virkistäviä.

On maailma ja minä.
Ja sen ihmeet.
..mun oma leikkikenttä.


Muuta ei tarvita.