IRC-Galleria

"Väsyttää. Angst.
Ehkä kipeeki. Angst.
Söin tänään liikaa konfisherkkuja. Angst.
No angst.
Joo.
Thö end."



Eilisen ALKUILLAN fiilikset. Kirjotin tota eilen tänne päeväkirjaan mut jjoo. Kesken angstiraapustelun rupesin nauramaan ja lopulta päädyin pyyhkimään koko jutun. Koko kirjotuksen heitin siis perseeseen, mutta ton alun säilytin. Why? Hha. Just because.


Juttelinpas eilen erään merkittävän henkilön kanssa. Ei siis yleisellä tasolla merkittävän, vaan mulle merkittävän. Oon oppinu siltä paljon ja noin vaan se taas eilen loksautti mun elämässä samalla kertaa aika monta palasta paikoilleen. Ihmeellinen tyyppi, todella. Kiitos kaikesta. (:




Sen keskustelun jälkeen olin taas tosiaan hyvällä tuulella. Taijoo, mitä nyt väsytti ihan perkeleesti, etten jopa sanois. Tajuuhan sen, koko päivä kierrelty pikkusten juhlissa laulamassa. Sinänsä ei mikään suuri homma, mutta jalassa oli sellaset tappokorkkarit että geez. Yhessä vaiheessa mun varpaat puutu ku veri lakkas kiertämästä. Taisin pistää ne vähän liian kireelle.
SEN LISÄKS nuo isostoverit tykkää kovasti huvitella mun kustannuksella. Voitte vaan kuvitella. :'P




Personal feeeeelings; mä tunnen muutoksen tuulen. Jostain se tulee, jonneki se menee, ja musta tuntuu että mä oon melkein sen keskipisteessä. Voimakkaimmassa virrassa. Tunsin näin kaks kertaa aikasemminki... Ja se on tosiaan sitä käsinkosketeltavaa aikaa, jona tietää ja tuntee, miten kaikki muuttuu, vaihtuu. Ja mikä parasta... Se on mun tapauksessa aina positiivista. Johtuuko asenteesta? Ehkä.

Yleismieli on tärkeä. Ja siis asenne. Jos se on rautaa, sitä on moraalitki. Ja jos moraalit on kunnossa, on elämäki. Jotenki näinhän se menee. Sanon vaan en kysy.






Kiitos jälleen lukemisesta. Mii loves Juu. By for now.

Maisemissa seurrraavan kerrran torrrstaina.
~


Nägy.<3