Olo on täysin tyhjä. Ei voi ymmärtää, eikä käsittää kun kaveri kuolee. Tutustuin Mikkoon Berliinissa. Mikko oli hauska ja lämmin tyyppi, jolla oli kultainen sydän. On väärin, että hän lähti. Todella väärin.
Mikko jäi iltalenkillä junan alle...
Oon kuitenkin onnellinen, että näin hänet pari viikkoa ennen kuin se tapahtui. Mä ehdin jutella hänen kanssa vielä viimeisen kerran. Hän oli oma itsensä, hyväntuulinen. Hänellä oli opinot vielä kesken, työharjoittelu tulossa ja sit hän ois saanut paperit. Suunnitteli taas seuraavaa reissua ulkomaille. Tulevaisuus edessä.