On kulunut nyt tasan vuosi siitä kun koiraystäväni Simo nukutettiin ikuiseen uneen. Pakko sanoa, mutta vieläkään ei tahdo uskoa todeksi sitä :'/ Simo on ajatuksissani joka päivä ja puhumme Simosta vieläkin useita kertoja viikossa äitini kanssa. Simo vain oli minulle jotain todella erityistä ja ainutlaatuista. Toivon Simon olevan nyt onnellisena siellä jossain koirien taivaassa ja kirmaavan yhdessä toisten haukkujen kanssa. Kävimme vanhempieni ja Simon omistajien kanssa heidän mökillään ja Simon haudalla. Vuosi sitten istuttamamme tammi Simon haudalla oli alkanut ihan mukavasti jo kasvaa. Simon oma puu, jossa on Simon henki <3
Simo elää useissa valokuvissa, muistoissa ja sydämessäni.
Rakastan sinua Simo, toivottavasti sinulla on kaikki hyvin ja tapaamme vielä joskus..*kyynel*