IRC-Galleria

Suomen kieli on virallinen kieli maailman kaikista maista vain Suomessa.

Wikipedia sanoo asiasta näin:

Virallinen kieli on kieli, jonka jonkin valtion tai osavaltion tai muun alueen laki määrittelee viralliseksi kieleksi. Joissakin maissa saattaa olla vahva de facto virallinen kieli, jolla lait annetaan ja yhteisiä asioita hoidetaan, mutta nämä eivät ole de jure virallisia ellei niitä erikseen ole sellaiseksi määritelty.

Noin puolella maailman maista on virallinen kieli, yksi tai useampia. Yhden virallisen kielen valtioita ovat mm. Albania, Liettua, Ranska (vaikkakin kansallisia kieliä on useampia) ja Saksa. Useita virallisia kieliä on sellaisilla mailla kuin Afganistan, Belgia, Etelä-Afrikka, Kanada, Paraguay, Suomi, Sveitsi ja Valko-Venäjä.

Suomessa perustuslain 17 § mukaan Suomen kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi.

Tässä lista maailman virallisista kielistä:

afrikaans (Etelä-Afrikan tasavalta)
aimara (Bolivia, Peru)
albania (Albania, Makedonia)
amhara (Etiopia)
arabia (Algeria, Bahrain, Djibouti, Egypti, Eritrea, Irak, Jemen, Jordania, Komorit, Kuwait, Libanon, Libya, Länsi-Sahara, Marokko, Mauritania, Oman, Qatar, Saudi-Arabia, Sudan, Syyria, Tšad, Tunisia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat)
armenia (Armenia)
azeri (Azerbaidžan)
bengali (Bangladesh, Intia)
bosnia (Bosnia-Hertsegovina)
bulgaria (Bulgaria)
burma (Myanmar)
dari (Afganistan)
divehi (Malediivit)
dzongkha (Bhutan)
englanti (Australia, Bahama, Belize, Botswana, Etelä-Afrikan tasavalta, Fidži, Filippiinit, Gambia, Guyana, Intia, Irlanti, Kanada, Kenia, Kiribati, Malta, Namibia, Nigeria, Pakistan, Papua-Uusi-Guinea, Sambia, Singapore, Uusi-Seelanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat)
espanja (Argentiina, Bolivia, Chile, Costa Rica, Ecuador, El Salvador, Espanja, Guatemala, Honduras, Kolumbia, Länsi-Sahara, Meksiko, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Päiväntasaajan Guinea, Uruguay, Venezuela)
fidži (Fidži)
filipino (Filippiinit)
friisi (Alankomaat)
georgia (Georgia)
guarani (Paraguay)
gudžarati (Intia)
haiti (Haiti)
heprea (Israel)
hindi (Intia, Fidži)
hiri motu (Papua-Uusi-Guinea)
hollanti (Alankomaat, Alankomaiden Antillit, Aruba, Belgia, Surinam)
iiri (Irlanti)
indonesia (Indonesia)
italia (Italia, San Marino, Sveitsi)
japani (Japani, Palau)
kannada (Intia)
kašmiri (Intia)
katalaani (Andorra)
kazakki (Kazakstan)
ketšua (Bolivia, Peru)
khmer (Kambodža)
kiina (Kiina, Singapore, Taiwan)
kirgiisi (Kirgisia)
korea (Etelä-Korea, Pohjois-Korea)
kreikka (Kreikka, Kypros)
kroatia (Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia)
kurdi (Irak)
lao (Laos)
latina (Vatikaani)
latvia (Latvia)
liettua (Liettua)
luxemburg (Luxemburg)
makedonia (Makedonia)
malaiji (Brunei, Malesia, Singapore)
malajalam (Intia)
malta (Malta)
maori (Uusi-Seelanti)
marathi (Intia)
moldova (pidetään usein romanian murteena; Moldova)
ndebele (Etelä-Afrikan tasavalta)
nepali (Nepal)
norja (Norja)
orija (Intia)
pašto eli paštu (Afganistan)
persia (Afganistan, Iran, Tadžikistan)
pohjoissotho (Etelä-Afrikan tasavalta)
portugali (Angola, Brasilia, Guinea-Bissau, Itä-Timor, Kap Verde, Macao, Mosambik, Portugali, Päiväntasaajan Guinea, São Tomé ja Príncipe)
punjabi (Intia)
puola (Puola)
ranska (Belgia, Burkina Faso, Burundi, Djibouti, Gabon, Guinea, Haiti, Kamerun, Kanada, Keski-Afrikan tasavalta, Komorit, Kongon demokraattinen tasavalta, Kongon tasavalta, Luxemburg, Madagaskar, Mali, Mauritius, Monaco, Norsunluurannikko, Päiväntasaajan Guinea, Ranska, Ruanda, Senegal, Seychellit, Sveitsi, Togo, Tšad, Vanuatu)
retoromaani (Sveitsi)
romania (Romania)
ruotsi (Suomi, Ruotsi)
saksa (Belgia, Itävalta, Saksa, Liechtenstein, Luxemburg, Sveitsi)
sanskriitti (Intia)
serbia (Bosnia ja Hertsegovina, Serbia)
serbokroaatti (Montenegro)
sindhi (Intia)
singali eli sinhala (Sri Lanka)
slovakki (Slovakia)
sloveeni (Slovenia)
somali (Somalia)
sotho (Etelä-Afrikan tasavalta)
suomi (Suomi)
swahili (Kenia, Tansania)
swazi (Swazimaa, Etelä-Afrikan tasavalta)
tadžikki (Tadžikistan)
tamili (Intia, Singapore, Sri Lanka)
tanska (Tanska)
telugu (Intia)
tetum (Itä-Timor)
thai (Thaimaa)
tok pisin (Papua-Uusi-Guinea)
tšekki (Tšekki)
tsonga (Etelä-Afrikan tasavalta)
tswana (Etelä-Afrikan tasavalta)
turkki (Turkki, Kypros)
turkmeeni (Turkmenistan)
ukraina (Ukraina)
unkari (Unkari)
urdu (Intia, Pakistan)
uusiseelantilainen viittomakieli, (Uusi-Seelanti)
uzbekki (Uzbekistan)
valkovenäjä (Valko-Venäjä)
venda (Etelä-Afrikan tasavalta
venäjä (Kazakstan, Kirgisia, Valko-Venäjä, Venäjä)
vietnam (Vietnam)
viro (Viro)
xhosa (Etelä-Afrikan tasavalta)
zulu (Etelä-Afrikan tasavalta)


Kysyit myös Maarianhaminasta. Se on Ahvenanmaalla, mikä on osa Suomea, ei Ruotsia. Ruotsi siis ei voi puuttua Ahvenanmaan/ Suomen lainsäädäntöön.

Wikipedia:

Ahvenanmaa (ruots. Åland) on saariryhmä sekä Suomen historiallinen ja nykyinen maakunta, jolla on itsehallinto. Ahvenanmaan ainoa virallinen kieli on ruotsi: 92,4 prosentilla väestöstä on äidinkielenään ruotsi, viidellä prosentilla suomi.

Nooooh... äidin tehtävä on kasvattaa sinusta nuori aikuinen, joka selviää aikuisena maailmassa, yksin ilman äitiä.

Ajattelepa asiaa niin, että jos yrität neuvoa kaverille että "tee näin" ja kaveri vaan tekee väärin koko ajan...Meneekö hermot?

Äitisi "skitsoo" koska kasvattaa sinua parhaalla osaamallaan tavalla.

Tule kysymään meiltä suoraan, kun ollaan paikalla. Nämä ovat henkilökohtaisia kysymyksiä, joihin emme vastaa täällä.

Olen halunnut, ja myös matkustanut.

Sekä Helsingissä, Helsingin ulkopuolella Suomessa sekä ulkomailla.

On ollut mukavaa matkustaa.

Kokeile sinäkin.

Mutta muista kysyä lupa vanhemmilta jos lähdet kauemmaksi.

Olen käynyt peruskoulun ja lukion sekä opiskellut itselleni ammatin. En mä taida ihan tyhmä olla.

t-Sanna

Kirjastolle suunnatut kommentit menee paremmin suoraan kirjaston hoitajille.

Kirjastossa käydessä on hyvä muistaa seuraavat asiat:

1. Ihmiset tulevat kirjastoihin lukemaan tai käyttämään tietokonetta. Annetaan toisille rauha tehdä omia asioita.

2. Puhelimet yms. äänekkäät laitteet on hyvä laittaa äänettömälle edellä mainitusta syystä.

3. Kirjastoissa ei leikitä hippaa, juosta tai puhuta kovalla äänellä. juuri edellä mainituista syistä.
Lasten osastoilla usein poikkeuksia, paikalla satutätejä, nuoriso-ohjaajia, voi pelata pelejä yms. toimintaa.

4. Kirjastoissa voi tehdä läksyjä jne. mutta on huomioitava, ettei aiheuta ympäsistölle häiriötä.

Eli kirjastossa voi tehdä asioita, mutta pitää myös muistaa käyttäytyä.

Se porukka, joiden kanssa meidän pitää eniten tehdä töitä, ovat 13 vuotta ja sitä vanhempia. Olemme täällä, koska kaikki muutkin ovat.

Habbo hotellissa toimii NETARIn nuorisotalo. Käykääpä siellä juttelemassa ohjaajille.

Nyt taas täytyy ottaa selvää viisaammilta....

Tarkkaa vastausta ei löytynyt,

HIV - viruksen eli AIDS-sairautta aiheuttavan viruksen tarttumiseen tarvitaan seuraavaa.


Hiv voi siis tarttua:

- emätin- tai anaaliyhdynnässä ilman kondomia
- suuseksissä ilman kondomia
- yhteisistä huumeidenkäyttövälineistä
- hiv-positiiviselta äidiltä lapseen raskauden, synnytyksen tai imetyksen aikana (Suomessa riski on pieni suojalääkityksen ansiosta)
- veren- tai elinsiirron yhteydessä (Suomessa ei ole todettu yhtään luovutetun veren välityksellä tarttunutta hiv-infektiota vuoden 1985 jälkeen)

(Lähde: Aids-tukikeskus)

Yleensä ihmiset eivät ole edellämainituissa kontakteissa eläinten kanssa.

Laboratorio-oloissa AIDS / HIV tutkimuksissa koe-eläimiin tosin "istutetaan" HIV-virus, joista se voi tarttua ihmiseen jos eläimiä ei käsitellä varoen.

No niin... Wikipediasta löysimme seuraavan tiedon...

Nykymuotoinen jalkapallopeli on lähtöisin Englannista. Samantapaisia pelejä oli jo aiemmin pelattu muun muassa Song-dynastian Kiinassa (ns. tsu chu), Etelä-Amerikan intiaanien parissa, antiikin Kreikassa (ns. episkyros), Rooman valtakunnassa (ns. harpastum), 600-luvulla Japanissa (ns. kemari). Keskiajalla eri puolilla Eurooppaa pelattiin väkivaltaisia pallopelejä. Englannissa pelattiin mob footballia, Ranskassa pelattiin 1100-luvulta lähtien soulea ja Italiassa kansansuosioon nousi gioco de galcio.

Jalkapallon nykysäännöt perustuvat vahvasti 1800-luvun puolivälissä laadittuihin määräyksiin, joilla pyrittiin yhdenmukaistamaan eri puolilla Englantia sisäoppilaitoksissa pelattuja jalkapalloa muistuttavia pelejä. Ensimmäiset nykyisenkaltaiset säännöt jalkapallolle laadittiin Cambridgen yliopiston Trinity Collegessa vuonna 1848 kokouksessa, jossa olivat koolla edustajat Etonista, Harrowista, Rugbysta, Winchesteristä ja Shrewsburystä. Merkittävintä kokouksessa laadituissa säännöissä oli tuohon aikaan suositun käsillä pelaamisen kieltäminen. Cambridgessa laaditut säännöt eivät kuitenkaan tulleet heti käyttöön koko maassa, vaan jalkapalloa pelattiin yhä myös monin erilaisin vaihtoehtoisin säännöin, merkittävimpänä Sheffieldissä.

Vuonna 1863 perustettiin Englannin jalkapalloliitto, Football Association (FA). Saman vuoden aikana pidettiin vielä viisi muuta kokousta, joissa muotoiltiin ensimmäiset jalkapallon viralliset säännöt. Viimeisessä kokouksessa Blackheathin edustaja ilmoitti seuransa eroavan FA:sta, koska säännöistä oli pudotettu pois kaksi pykälää: jalkapallon kuljettaminen kädessä kiellettiin, samoin kuin vastustajan sääreen potkiminen, kamppaaminen ja kiinnipitäminen. Tämän seurauksena jalkapallo ja rugby lähtivät lajeina ratkaisevasti eri teille: osa seuroista perusti vuonna 1871 Rugby Football Unionin. 11 FA:n jäljelle jäänyttä joukkuetta ratifioivat jalkapallon 14 alkuperäistä sääntöä, vaikkakin kiista Sheffieldin kanssa jatkui vielä 1870-luvulle. Jalkapallon viralliseksi nimeksi vakiintui lajia hallinnoineen liiton mukaan association football, josta johdettiin myös lajin toinen englanninkielinen nimi soccer.

.... Eli ilmeisesti kukaan yksittäinen ihminen ei sitä keksinyt...