IRC-Galleria

Niin kauniilta näyttää hän taivasta vasten,
hän joukossa tähtien olla nyt saa.
On areena kuin hiekkalaatikko lasten
vaikkei leikkimään päästä voi sinne,
on jäätävä reunojen taa.
Ei ole verkkoa, alla on vain ilmaa
Joka kaukana päättyy taas maahan.
Se aina on valmiina ottamaan vastaan
taas uuden putoajan.

Joskus köysi on niin matalalla,
että putoaja selviää.
Ja joskus on nostettu pilvien päälle,
silloin uhrista muisto vain jäljelle jää!

Sillä nuorallatanssijaa ihmiset tuijottaa
pelkäävät ettei hän putoakaan.
Ei katsettaan nostaa voi nuoralta koskaan,
ei koskaan hän silmiään sulkea saa.
Ei koskaan ei koskaan hän saa nukahtaa
ei nuorallatanssija saa nukahtaa.

Tuskin entiset rippeet on korjattu maasta,
niin estradilla joku toinen on.
Taas kansa huutaa ja odottaa salaa
että kokee hän entisen kohtalon.
Niin kuin urheilutähti jonka maailma kaatuu
kun mitalit vaihtuvat kullasta rautaan.
On vaikea silloin enää paikkaansa löytää
ei asiaa ole sankarihautaan!

Niin kauniilta näyttää hän taivasta vasten,
hän joukossa tähtien olla nyt saa.
Ja kun nimi on painunut ihmisten mieliin,
on se helpompi hautakiveen kirjoittaa!

Hei katsokaa! Nyt hän horjuu ja putoaa!
Hei katsokaa! Hän jää maahan makaamaan!
Riemuitkaa! Hän ei nouse enää milloinkaan!