IRC-Galleria

Pudotin vahingossa lasin, sirpaleet levisivät lattialle ja viilsivät jalkojani.
Joka Helvetin päivä askeleet muttuvat yhä raskaammiksi kunnes on aivan pakko pysähtyä...
Joka tunti on hieman vaikeampi hengittää tai hengähtää kunnes on jälleen pakko istahtaa..
Punaiset juovat käsissä kaivautuvat syvälle mieleeni...
Veren maku suussa ja silti yritän jatkaa lasinsirpaleet pyyhkäistään paitani alle...
Joka vitun sekuntti maailma pimenee hiukan kunnes on ihan pakko sytyttää jälleen valo...
Ja toivoa että edes tajuaisit..
Syytä vain löytyy AINA, niin sysistä kuin sepistä ja riidän saa aikaan vaikka kukkakepistä..............

Helpompaahan se on rakastaa toista kuin itseään, itsehän sä joudut omat virheet elämään.
Sisääs ne kätkemään, ja joskus ehkä valloilleen pistämään....
Eihän ne ihmisen virheet koskaan kuole,eivät vanhene eivätkä nuorene.
Tosiasia on että ne virheet asuu meissä eikä siinä toisessa eikä niitä vaan pysty korjaamaan...