"Bella." Hänen sormensa hivelivät huulteni kaarta. "Minä lupaan
olla sinun kanssasi aina - eikö se riitä?"
Minä hymyilin hänen sormiaan vasten. "Toistaiseksi."
Hän harmistui jääräpäisyyttäni. Kumpikaan ei suostuisi luovutta-
maan tänään. Hän hengitti ulos; se kuulosti aivan murinalta.
Kosketin hänen kasvojaan. "Kuules nyt", minä sanoin. "Rakastan
sinua enemmän kuin mitään muuta tässä maailmassa. Eikö se riitä?"
"Riittää", hän vastasi hymyillen. "Riittää ikuisiksi ajoiksi."
Hän kumartui painamaan kylmät huulensa vielä kerran kaulalleni.