syksy ottaa sydämen
rakkautta en käymään peremmälle saa
kun se kääntyy kannoillaan
syksy sydämeni saa ja ajaa lemmen pois
kuin jäätä raastavaa rinnassani ois
pettymys ja painovoima ne maata kohti vie
ja suolaisesta veestä sumenee mun tie
mä äsken vielä uskoin odottaviin huomisiin
mä äsken vielä toivoin vaan pettyä voi niin