Ohan se silkkii tääl on sisu menny perille, suomalaista perinnet'
Lisää vaan liekkii, vaik on puhallettu verille, sisu meni perille
Tukaril talo täyn' ja ovella muita hei. Hanges havitellaan omenapuita hei
Usko ukki ei tääl pukitkaan lentele, Tuhkolma Barabas, Helsinki Suomi perkele, Helsinki Suomi perkele
Paidat auki pakkasel, flygaril mennään helteelle. Iso da, siihen vo, ak l:llä ja se on ihan ookoo
Suomi-konepistooli laulaa ja sota soi, mitä ollaan opittu aikasemmasta tota noin? Tota noin?
Ei oo kansojemme kodissa nyt lomilla vaan omissa. Ja pullamössöpojat täällä isänmaalle todistaa
Ruskettuneen Eikka Gröni venaa 'Losissa. Ei omisteta osakkeit' eikä osakkeet meitä omista
Eletään ostoparatiisi Metropolissa, Amerikan valtaamissa Euroopan osissa
Ja ykskään räppäri ei sais olla tosissaan, vaik tääl on samat myrkyt edelleen ku sodissa
eu:n tunnus pitkään pyöriny mun pääni ympärillä. Löin sen kiveen, kalastajaa torpal ysärillä
Alan näkee tähtilippui sillo pyykkärillä. Koitan potkii lipputangon nuppii nytten ympärillä
Ai millä helvetil, ei millään henkevil. Jos pelosta päästään, niin taas elossa olen
Vaik oman käden kaut menny liian monet, ei saa ikin' miehest pii'aa kone ei
Suomi-konepistooli laulaa yläkerrassa sinfoniaa. Joka pojan elämä on töissä tekemässä huomiselle suurta Suomea
Etäisyyden perintönä alamainen vire, ikuinen viimeinen nälkäinen yritys. Joka pesee maailman miehen selkää, älä isä pelkää
"Suomi perkele!"
Järki lämpösenä, lasoli humalassa, aasch' tämmösenä hupus tuulipusakassa me.
Kumarassa pää, höyrysenä jää. Eikä jääny tuppi suussa nöyristelemään.
Hei tiiän neukan ytimestä syrjäytyny, keittiös kirjeiden kynäilyyn kyllästyny.
Lopat, lottovoittaja ois pari kyssää, räkänokka kuumottamas parlamentti bryssää.
Seinäl setelis vihreenä urkkii, retuta ketsuppipurkkii. "Suomi perkele"
Kuka voisi kantaa väsyneen heikon? Ottas reppuselkään vuorenpeikon.
Mis' lepää yks kätinen suomineito, ku mä kaadan Marskille Manskulla keitoja.
Voihan leijonaa me patriarkkil' full leivota, mä vedän päälle pilvenpeiton ja muutan heinämaan...
Aikoihin eletty tai perässä tääl' vedetty ku näkymää hyvää, sinisilmin kilvan elätetty.
Kerätty kavereita ja eurostoliitto nousee valjaana, lampaan taljaaha'.
Pukeutuneena herra oma herra pelossa ja maailman läskeimmät jälkeläiset syö sikoi sikana.
Ja paskal tapana valua alaspäin, tulkaahan katsoon miten kansa dokaa tääl päin. "Perkele!"
Tuhansien päihteiden viikot ja jos teet tulosta niin pillereitä siin o'.
Ahtaalla paineet, vapauttavat aineet. Vaikutuksen alasena, mitä nyt oltiin jo poikasena.
Poltan mömmöt niin parempii on enteet. Piiri pieni pyörii, siihen eläessäni en mee.
Ajatus eteen, ruumista sädy. Vastaanottaa paineen, et oo mitään vielä menettäny!
Suomi-konepistooli laulaa yläkerrassa sinfoniaa. Joka pojan elämä on töissä tekemässä huomiselle suurta Suomea
Etäisyyden perintönä alamainen vire, ikuinen viimeinen nälkäinen yritys. Joka pesee maailman miehen selkää, älä isä pelkää