IRC-Galleria

Voi helvetti - toivottavasti näitä haasteita ei tulee lisää. Mä en haasta ketään, koska tiedän että muiden kaupunkiasunnoissa ei ole ylimääräisiä huoneita noiden tyhjien purkkien säilömiselle. Toivottavasti noita pusseja ei tarvitse silittää raudalla :) Mulla on tiskineuroosi ja kämppis tiskaa, jos jätän jotain likoamaan altaaseen joskus. Meillä ei ole koskaan astioita tiskipöydällä. Nykyisin ei juuri tiskikoneessakaan. Ton kaupassa järjestelypiirteen olen myös joskus havainnut itsessäni. Kulmakarvojahan ei voi koskaan nyppiä liikaa. Kirkkonummella ei ole spåraa ja kävelen mielummin kuin laiskat kaupunkiystäväni. Tissifetissi. joo. Ainakin tykkään omista ja Aleshan :)

Aleshalta:

Suomessa, tai ainakin täällä Helsingissä on niin sairaan kylmä, että päätin muuttaa Ruåtsiin ja anoa Blogistanian kansalaisuutta. Tähän päätökseen vaikutti vahvasti Kael , joka teki ikävän jäynän:

Haaste

Tehtävänanto: paljastan viisi omituista tapaani. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.


1) Keräilen turhia tavaroita. Kuten mehutölkkejä, lääkepurkkeja ja ostospusseja, erityisesti paperisia. Pesen, kuivaan ja säilön purkit huolellisesti; silitän ja viikkaan pussit kauniisti laatikkoon spesifiin järjestykseen. Odotan, että keksin mitä tekisin kaikilla säilömilläni purkeilla ja purnukoilla. Toivon salaa, että saisin inspiraation ja tekisin niistä taidetta.

2) Edelliseen liittyy myös orjallinen järjestelyinto: olen laiska tiskaamaan, mutta pinoan aina huuhdellut lautaset ja lasit tiskipöydälle siisteihin kasoihin, ja kuvittelen, että kukaan ei huomaa kuinka laiska kotitöidentekijä olen. Kaupassakin saatan järjestellä tavaroita siistimpiin pinoihin (vaikka en olisikaan kyseisessä paikassa töissä).

3) Kun olen stressaantunut, saatan viettää pitkiä aikoja peilin edessä nyppimässä kulmakarvojani (siksi minulla on aina eriparikulmakarvat. Onneksi niitä on sentään kaksi...).

4) Olen ehkä ainoa ihminen maailmassa, joka lukee spåra-aikatauluja. Aina kun olen lähdössä kotoa pysäkille, katson kellosta, että minulla on vielä minuutti aikaa. Sen sijaan, että lähtisin varmuuden vuoksi ajoissa, teen minuutin jotain turhaa (nypin niitä kulmakarvoja). Myöhästyn aina minuutin spårasta - ja joudun loppujen lopuksi kävelemään, koska olen liian kärsimätön odottaakseni seuraavaa.

5) Kellekään minut tuntevalle ei varmasti ole jäänyt epäselväksi, että minulla on tissifetissi. Entäs sitten, ei tissifetissi ole ainoastaan heteromiesten yksinoikeus! Jokaisen naisen tulisi rakastaa omia rintojaan, ja mikä ettei jokaisen miehenkin (jos ne ovat pienemmät kuin b-kuppi). Olen niin ylpeä fetissistäni, että jaan sen ja sen aiheen ilomielin kaikkien maailman ihmisten kanssa.