kerran olin onnellinen,
kävelin ylitse murheiden,
nauroin ja hymyilin,
kaverini kanssa hauskaa pidin,
mutta miksei enää??
miksi se ei enää onnistu,
miksen enää jaksa,
olen sanonut liian monta kertaa "haistakaa paska"
mutta sanon sen aina kuitenkin,
olen väsynyt ja kyllästynyt,
tähän kaikkeen tympääntynyt,
ihmisten vittuiluun jo kauan sitten hukkunut,
omalle sielulleni myrkyn juottanut,
sillä olen itseni jo hiljaa tappanut.
kävelin ylitse murheiden,
nauroin ja hymyilin,
kaverini kanssa hauskaa pidin,
mutta miksei enää??
miksi se ei enää onnistu,
miksen enää jaksa,
olen sanonut liian monta kertaa "haistakaa paska"
mutta sanon sen aina kuitenkin,
olen väsynyt ja kyllästynyt,
tähän kaikkeen tympääntynyt,
ihmisten vittuiluun jo kauan sitten hukkunut,
omalle sielulleni myrkyn juottanut,
sillä olen itseni jo hiljaa tappanut.
hiljaa taas päiväni alkaa,
nousen sängystä ja tiedän, että joku painaa,
tunnen, että joku mieltäni painaa,
kaikki ei ole hyvin,
mikä minua vaivaa?
miksen voi olla normaali tyttö,
onnellinen ja hymyileväinen,
miksen voi mennä ja tulla nauraen?
en tiedä enää,
en jaksa enää tietää mistään mitään,
kaikki tämä on pelkkää tuskaa,
ei valoa, ei edes pimeyttä,
pelkkää tuhoavaa tyhjyyttä.