Me johdatettiin toisemme
niin eri suuntiin,
ettei koskaan jääneet paikalleen.
Paljon annettiin,
ei huomiseen jääneet
kuin haavat muistoksi.
Ja pelkään edelleen,
Miks sä päästit irti ?
Miks sä päästit irti ?
Rikotun kuoreni paino
vain kasvaa.
Luodit kantaa lävitseni
enkä pysty huutamaan.
Rakkaus on haudattu hopeiseen uurnaan
ja niin ei mikään
elä enää minussa.