1.verse.
Ystäväni, muistatko
kun paistoi ilta aurinko.
Toisillemme luvattiin
että ei kukaan tuu väliin.
Siitä hetkestä eteenpäin
mielessä vierellesi jäin.
Kun toista painoi ahdinko
oli toisen seura nautinto.
Kun silloin kunnolla tavattiin,
toisillemme ovet avattiin.
Nyt on yhteisijä muistoja.
Yhteisijä salaisuuksia.
Kertsi.
Pliis ole unta. Pliis ole unta.
Heti kun herään, kaikki on taas totta.
Kaikki on niin kuin ennen.
Onhan niin kuin ennen?
2.verse.
Siitä on jo aikaa
kun puhuttiin. Nyt kaipaan
istumaan viereesi.
Pääsisimpä taas mieleesi.
Jokin on nyt vialla.
Oon sun asioistas pihalla.
Onko ongelma siinä
etten sitä tiedä?
Mitä pitäisi sanoa
kun en tiedä mitä anoa?
Anteeksiantoako?
Miksi välillämme on rako?
Kertsi.
3.verse.
Ennen riitti kun oltiin vaan
vierekkäin aivan hiljaa.
Nykyään en puhuakkaan saa.
Olen aivan hiljaa.
Kertsi.