IRC-Galleria

Kerro minulle...

1. Kuka olet?

2. Pidätkö minusta?

3. Miloin tapasimme ekan kerran ja missä?

4. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?

5. Oletko yhä samaa mieltä?

6. Jos saisit antaa minulle jotain, mitä antaisit?

7. Kuvaile minua yhdellä sanalla

8. Uskallatko laittaa tämän päiväkirjaasi ja katsoa mitä mieltä minä olen sinusta?

Niin yksin taas valvon yöhön saakka
Ei mun viereltä löydy kuin elämän taakka
Väkisinkin mieleni painuu yhä alemmaksi
kun en opi virheistäni ja sinä karkaat kauemmaksi

Ei aurinko jaksa paistaa edes päivisin elämääni
kaipaan lämpöä ja sitä kuinka ihanasti sekoitat pääni
Turhaa yritän kontata perässäsi pyytäen älä juokse
Tuntuu kuin en ikinä ennättäisi sun luokse

Parempi kai nostaa kädet ylös ja luovuttaa
Sillä näyttää siltä etten sua kuitenkaan saa
Yksin tämä pitkä matkani kuitenkin ontuu
En vain tahtoisi että sitä tyhjiötä täyttää kukaan muu


...kuin sinä


M. Aurala

On verhot kiinni mun ikkunassa
Ei päivänsäteet lankea huoneeseen
Peiliin tuijotan ja nään monen monta vikaa minussa
Siinä ehkä syy rikkinäiseen suhteeseen

Ei sanottuja sanoja takaisin saa
Enkä ehkä haluaisikaan
Kun se kaikki tulee tuolta jostain
Et pysty sä vastustelemaan

Mutta narrin osa on liikaa mulle
Et ole edes huomaavinasi kun puhun sulle
Turha yrittää rakentaa mitään kaunista ja kestävää
Kun tuskin edes sua mä koskaan nään

Olet saanu ehkä aivan väärän kuvan
Mä en muuta pyydä kuin että saisin sun luvan


ja olo on niiin sivullinen....

Aurinko antaa voimia jaksaa
kunnes päivä painuu pilveen ja maailma romahtaa
On niin vaikea selvitä päivistä joita ei haluaisi elää
Olit vielä eilen tässä, Nyt en enää sua mä nää

Olisin tahtonut sua vain koskettaa
vaikka tiedän etten sua mä saa
Sillä eri maailmoista ajautuneina
yhteen et voi vain liittää sirpaleita

Mutta miksi minulle käy aina näin?
Miksi sinuun kiinni mä jäin?
Nyt sä meet ja jätät mut kaipaamaan
toivottavasti haavat paranevat aikanaan

Et tiedä kuinka se sattuuu....

Ehkä löydät uuden paremman elämän siellä jossain...

Kun tunnet olos sä huonommaksi kuin muut
etkä saa otetta elämästä, ei mistään mitään tuu
Voit silloin sä hypätä pois elämän pyörästä
ja katsoa tekemääsi ulkopuolisena vierestä

Ei kaikki ole niin huonosti kuin näyttää
Mutta silti on niin vaikea vaan tyhjiöitä täyttää
Ei elämää kannate suremalla kuluttaa
Loppujen lopuksi se on vain ihmisen parasta aikaa


ja aikaa sulle on annettu loputtomiin
käytä se harkiten ja usko omiin unelmiin

Sillä toinen toistaan täällä lohduttaa saa
samassa veneessä kun näin murheita haudotaan
tuki ja turva on merkitty jokaiselle
apua sä saat jos vain tuntuu sille



M. Aurala

Päivästä päivään kuvia mä susta nään
tiedän että oot yhtä yksin kuin minä


Ehkä ymmärrät joskus mitä tarkoitan mä nyt
Ilman sinua olen rikkinäinen, vain puoliksi ehyt







Jos pyydän sua tulemaan luokseni nyt

tekisitkö sen pelkästään minun vuokseni

vai jatkaisitko harhailua kuin eksynyt

kenties tiesi joskus johtaa vielä minun luokseni


Siihen asti susta kai unelmoida mä saan
Olet mulle aivan kuin sadun sankaritar....


Ehkä saan sut vielä ymmärtämään mitä tarkoitin mä silloin
Niillä sanoilla jotka sanoin sulle moneen kertaan aina illoin






Jos pyydän sua ojentamaan kätesi mulle

tekisitkö sen, vaikka en ehkä olekaan se oikea

Jos voisin, niin antaisin kyllä kaikkeni mä sulle

tahtoisitko edes yrittää tavoitella onnea?



M. Aurala

Hahaa....esseehelvetti on takana. Tulipahan sekin sutastua. Nyt onkin sitte luentohelvetti edessä. Ei napostele sitte yhtään käydä kuuntelemassa liirumlaarumia yliopistolla. Puistattaa koko paikka. HYI.

Mutta joo. Oli kyllä aika soitto painotteinen tää päivä. Kaheksi soitteleen rokkia ekan bändin kans, Nooo siellä veny sitte puol kuuteen......ja seittämältä soitteleen vähän lisää rokkia toisen bändin kans. Ei kait sole mikhään, mitäpä muutakaan sitä tekis elämässänsä?

Päivän kruunas kyllä voitto pitkästävedosta. Eihän sieltä tullu ku about 20€, mutta parempi näin.

Jos menis vaikka nukkumaan, tulee lapsoset herättään aamulla aikasten kuiteskin.

Kertokaa hyvät kuulijat, miksi ikinä ei voi aloittaa mitään ajoissa?....eihän tätä sattana esseetäkään annettu tehtäväksi ku vajaat 3 viikkoa sitten. Nääf nääf.....ja mie alotan tekemään sitä nyt ku aikaa on sellaset rapiat viikko. Pitäs ehtiä elääkin tässä välissä....oikei tuo oli huono.......pitäs käydä soittelemassakin välissä ja tehdä kaikkea muuta mukavaa. MUTTA eih....se aika menee nyt tämän vääntämiseen....


aargh....This is killing me......Niinku yhdellä paikallisella rokkibändillä on tapana sanoa

Rakash päiväkirja.....

Odotellaan nyt että tapahtuis jotakin mistä vois kertoillakin jotain teille rakkaat immeiset ;D