Tää elämä siis...Kaikkes annat, mitään muuta et saa ku paskaa lisää niskaan... Jo on meinaa iso HUOH! Mä en tajuu miks mun tarvii olla näin tunteellinen... Mä anna kaiken muun mennä itseni edelle.. KAIKEN! miks ihmeessä? Miks mä en vois vaan lopettaa välittämistä? Onko se nyt oikeesti niin vaikeeta? O.o Ei siitä kuitenkaan koskaan mitään hyvää seuraa ku autat jotakuta... miks mä en tajuu vaan lopettaa...??? Miks en osaa lopettaa??? ei kai se nyt nii vaikeeta oikeesti oo!?
*hakkaa päätä seinään*
Ja sit viä kaikenlisäks meen hullaantumaan tyyppiin jolla on elämä ihan vituillaan...Ja se sanoo tarvitsevansa mua...Ja sanoo et haluu apua...Mut huomaan ettei se oikeesti oo valmis saamaan apua... O.o mä en tajua! Ja jos se tyyppi lukee tätä ikinä nii se varmaan pahottaa mielensä... Mut se ei tajuu et oon valvonu 2 yötä sen vieressä, pitäen siitä huolta... stressaten.. itkien... Ja mitä tää tekee? kiukuttelee ettei kukaan välitä siitä eikä kukaan haluu sitä!!!!! voi ny vittu hei haloo!!! eikö se nää, eikö se välitä vai haluuko se vaan nii paljon huomioo!?!? vai mitä vittua????
JA NAISET ON HANKALIA?!?!?!?!?!?
Haluan auttaa, haluan et se on mun vieressä ja voin hoivata sitä "äidillisesti"... ja tää lähtee ryyppäämään!?!?!?!?!? ja se tarvii/haluaa apua!?!?!? mä en käsitä... O.o Miks kaiken pitää aina olla nii vaikeeta? Luulis ny saatana että esim minä joka ajattelen kaikkii muita ennen ku itteeni sais edes jotain siitä hyvästä... joo... PASKAA! missä on ruusut ja kukkaset ja ja ja ja ja kaikki ihana ja mukava ja kiva!? O.o hukassa...syöty, tuhlattu, olematon!
Mä en vaan jaksais...
Kuinka paljon pitää saada sitä paskaa niskaan ennenku lopettaa tunteilun!?!? O.o
ps. nii joo...Ja aina ku ajattelen vähän aikaa itteeni, tulee joku ja vie mun huomion taas ittestäni pois... vituttaa sekin... JA JOKU KEHTAA SANOO MUA ITSERAKKAAKS! MITÄ VITTUA!
Hyvää yötä...