IRC-Galleria

Heräsin vähän viiden jälkeen aamuyöllä siihen että maha oli sekaisin kuin Haminan kaupunki. Kiersi ja purlutti. Kävin siinä sitten kakilla ja ajattelin että ah, helpotti. Takaisin nukkumaan.

Eikö mitä, sano. Yhdeksän maissa heräsin jälleen, ja taas purlutti mahassa. Mitähän hitsiä, mietin, ja yritin saada unta. Sitten hokasin että kohta tuloopi ylös. Vessaan, kumartamaan kaakelijumalaa, ja puhumaan norjaa. Aika räjähtävä yrjö tuli. Ekana ajattelin että nyt on tullut syötyä jotain vanhentunutta, ruokamyrkytys kiva kiva.

Sitten puolen tuntia myöhemmin uudestaan yrjölle. Nyt tuli ihan viimeisetkin tipat pihalle, ja lopuksi pelkkää sappinestettä ja maha kramppaa ja vituttaa ja sattuu ja blääh. Jossa vaiheessa myös tajusin: Marian siskontyttö Veena. Sillä oli ollut viime viikolla oksennustauti, mutta oli kuitenkin jo terve. Tai niin luultiin. No, Marialla olin nostellut Veenaa vähän sinne ja tänne, elikkä luultavasti siitä oli tartunta tullut, ja sama vatsatauti minullekin.

Niccccceee......

But, thank god for my physiology. Makailin kolmeen asti sängyssä ja yritin olla olematta, välillä piti käydä juomassa vettä kun oli aika raju dehydraatio tullut. Kolmen aikaan huomasin että vapisuttaa ja kuumottaa. Mutta mahassa ei enää juurikaan kierrä? Hmm. Kuumemittari kainaloon, ja katso! 39 astetta kuumetta. Miun kroppa on semmonen, että kun bakteeri/virus/taudinaiheuttaja X iskee, niin miulle nousee aivan helvetillinen (pun intended) kuume, joka sitten parantaa miut yhdessä päivässä. Nyt toimi nopeammin, miulla oli n. kymmenen tunnin vatsatauti. Feelin' much better now.

Huom! Tämä tarina on TOSI.