IRC-Galleria

Hei. Minä olen Jemo, ja minulla on Ongelma.
Olen noin 38,6 celsiusasteen lämpöinen. Tämä on huolestuttavaa, koska normaali ruumiinlämpöni on jossain 36 ja 37 c välillä. Tuntuu hurjalta ajatella, että ihmiselle voi parin asteen heitto ruumiinlämmössä merkitä niin paljon, mutta kumma kyllä, se tekee.
Ensinnäkin, kuten vulgaarit ihmiset sanovat; "päässä heittää". Kun nousee esim. seisomaan, tuntuu silmien takana kummallinen, huojuva, hieman magneettinenkin asia, tunne, olotila. Jos kääntää silmiään nopeasti, tai kääntää päätään nopeasti, tai kääntää vartaloaan nopeasti (yeah right), se tunne kaksinkertaistuu hetken ajaksi.
Toisekseen, yleisolotila on sanalla sanoen kammottava. Pää tuntuu olevan kuin punpulissa. (Ja kaikissa sanoissa, missä m-kirjain tulee ennen p-kirjainta, vaihdetaan tilanteen niin vaatiessa tuo m-kirjain n-kirjaimeksi.) Vaikka makaisi paikallaan, ja yrittäisi keskittyä johonkin, ei siihen kykene. Ajatukset harhailevat, ja ovat toisaalta ärsyttävänkin samankaltaisia kierrollaan. Saattaa huomata käyneensä samaa keskustelua tai rumpukomppia tai runonpätkää mielessään läpi esimerkiksi kaksikin tuntia, muuttumattomana, alusta loppuun. Tämä aiheuttaa ongelmia myös nukkumisen kanssa, mistä lisää myöhemmin. Punpulitila tarkoittaa myös yleistä pöhnää, lähes turtaa olotilaa, jossa elämä on lähinnä ärsyttävää.
Kolmanneksi, normaalit elintoiminnot, kuten syöminen ja nukkuminen (joista jälkimmäiseen palaamme edelleenkin erityiskohdassa myöhemmin, koska se kaipaa mielestäni tietynlaista korostusta) muuttuvat mahdottomiksi. Minulla on normaalisti puolijoukkueen syömähalu. Nyt en kykene, ei tee mieli syödä, käytännöllisesti katsoen mitään. Saatan ottaa leivästä haukun tai kaksi, ja miettiä, kuinka kehtaisin jättää sen syömättä. Tai banaanista. Tuntuu, että tulee kolmen viililusikallisen jälkeen aivan kylläiseksi. Asia, mikä helpottaa (psykosomaattista, koska minulle pienenä kerrottiin näin, ja pidän siitä kiinni. Ihmismielen oma usko parantumiseen on yksi vahvimmista lääkkeistä) kuumetta, on Jaffa-limonadi. En juo normaalisti Jaffaa käytännöllisesti juuri ikinä, koska pidän hieman enemmän mustan limonadin mausta. Mutta kuumeessa pitää saada Jaffaa. Kun herää keskellä yötä hikisenä ja kauhuissaan, tekee jaffahuikka ihmeellisesti hyvää. Ongelmana on se, että sokerinen jaffa edesauttaa suuhun syntyvän limakerroksen syntymistä. Kun nenä on tukossa, ja pitää hengittää suun kautta, suu kuivuu hyvin nopeasti, mihin tarvitaan lisää jaffaa, ja noidankehä on syntynyt. Sekin ainoa pieni valopilkku tuossa tuskan valtakunnan loputtomassa yössä on muuttunut kärsimykseksi!
Neljänneksi, kuten jo aiemmin hieman olen sivunnut mielen harhatiloja käsitellessäni, ajatukset, nekin vähät järkevät, mitä siellä on, muuttuvat kummallisiksi, sairaiksi, käsittämättömiksi. Tämä yhdistettynä nukkumiseen (pro) on kiusallista. Toisinaan saattaa huomata tekevänsä asioita, mitä ei ehkä täysissä sielun ja ruumiinvoimissa tekisi. Sanovansa, ajattelevansa aivan kummallisia asioita. Mutta osittainhan minä tätä jo aiemmin käsittelin, ei keskitytä siihen. Lisäksi, ei kuumeolotiloja voi kuvata terveenä keksityn kielen sanoin.
Koska olen sitä nyt niin ahkerasti alustellut, niin mennään nyt niihin uniin. Unet ovat yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi kirjoitan tätä kuvausta kuumetilastani kello viiden aikaan torstai-perjantaiyönä.
Unet ovat kauheita. Eivät oikeastaan edes painajaisia, vaan... Jotain sietämätöntä. Ne saattavat olla kuin hereilläoloa, jossa pyörit sängyllä, mutta mielessäsi on kummallisia pieniä häiritseviä asioita, ja kohta heräät, ja tajuat, että tuskasi oli vain unta, vaikka se sama hikinen kamaluus jatkuu hereillä! Katsoin Buffy: Vampyyrintappaja -tv-sarjan ensimmäisen tuotantokauden DVD:llä kuumetilani alkupäivinä, ja voin sanoa, että unia ajatellen se oli virhe. On hyvin vaikea kuvailla edes valveillaolotilojaan kuumeen aikana, kun käytössä on tällainen kieli, mutta unien kuvaileminen on mahdotonta. Ne ovat lähinnä sarjoja tuntemuksia, kuvia, toistuvia tajunnanvirtapätkiä, joille yhteistä on turhautuneisuus, paha olo ja väsymys. Sängyssä pyörii, pyörii ja pyörii, vuoroin on liian kuuma, vuoroin aivan liian kylmä. Äsken nukkuessani, oli pultsareita, joihin tavallaan törmäsin. Olin sellaisissa paikoissa missä nekin. Vähän samaan aikaan, ehkä en edes ollut siellä, kyse on kuitenkin kuumeunista, mutta nämä kaikki kirjoittelivat minulle maitopurkkiin elämänohjeita hyvin humalaisessa ja kärsivässä olotilassa. Jokainen sanoi, että "Rakkkkaussss on elämmmän parassss asia!" sillätavalla kuin vain humalaiset voivat sanoa. Minut valtasi suunnaton ymmärrys siitä, että jos tahtoisin elämässäni saavuttaa onnen, minun kannattaisi kaikin keinoin välttää rakastumista.
Ensimmäisenä yönä matkustin junalla. Näin visioita aivan järkyttävän isoista taloista. Tai oikeastaan ne eivät olleet enää taloja, jotain... paljon suurempia. Erittäin hienoja, vanhaan tyyliin rakennettuja asumuksia, monia satoja metrejä pitkiä, kauhistuttavan korkeita. Oli tuhansista ruuduista koostuvia eeppisiä lasi-ikkunoita, ja mietin vain, kuinka kauhistuttavaa mahtaa olla sillä, joka joutuu korjaamaan tuolla keskivälillä rikkoontuvan ikkunan. Keltaisia rakennuksia, savupiippuisia. Oli myös moderneja taloja, joissa pidettiin kemuja. Pidin enemmän niistä vanhoista. Tämä oli vielä niitä unia, joissa oli melkein jotain yhtenäistä unennäkemistä, ja joka oli vain puoliksi puuduttavaa kärsimystä. Ne talot olivat hienoja. Harmi, etten näe niitä ehkä enää koskaan.
Kuumetta on jatkunut nyt maanantaista asti. Heräsin kello puoli kolmen aikaan, kun tajusin, että se, mitä luulin ärsyttäväksi heittelehtimiseksi sängyssä olikin samalla myös puolihorrosta. Ymmärsin myös, että sekin tuskastuttava asia sai ajan aamuun ja mahdolliseen parantumiseen kulumaan huomattavasti nopeammin, kuin pelkkä sängyssä makoileminen. Siitä pitäen olen maannut, vuoroin toisella kyljellä, vuoroin toisella, sitten selälläni. Kerran vähän aikaa mahallani. Ja miettinyt, että voiko flunssassa syödä nukahtamislääkkeitä.
On muuten hassua, että kun on selällään, ja tekee mieli kääntyä oikealle kyljelle, tajuaa tällaisessa tilassa, että ainoa oikea tapa tehdä se, on pyörähtää 270 astetta vasemman kautta ympäri. Jos vain kääntyisi suoraan oikealle, ei toimenpiteestä saisi mitään nautintoa.
Kuumetta. Tuskaa. Auttakaa.