IRC-Galleria

Minä en unohda sinua koskaan
Vaikka en muistaisi omaa nimeäni
Sinä saatat olla juuri se joka sattumalta
Minut pelastaa meteoriitin alta

En aina voi sua ymmärtää
Oisit ees voinut yrittää
Vaikka joskus tuntuu
Että kaikki on turhaa
Sä koitit mulle selittää
Ei oo järkee jatkaa elämää
Mä tahdoin olla sulle
Syy jatkaa huomiseen

Sä olit perhonen, jonka siivet
Eivät kauas kantaneet
Sä väsyit kylpyhuoneeseen
Nyt kun öisin katson tähtiin
Ja sun kasvos siellä nään
Rakastun uudelleen

Et halunnut mua sun maailmaan
Vaikka koitin sua niin rakastaa
Sä sanoit et on parempi mulle
Et halunnut satuttaa
Kun eilen näin sun itkevän
Mä aavistin sun lähtevän
Sun silmät katsoi tyhjää
Nuku rauhassa, pikkuinen

En löydä tapaa kuvailemaan sitä
Se on täällä sisällä; kaikki mitä teen on piilossa
Toivon että se vain menisi pois
Mitä tekisit, tekisit, jos tietäisit
Mitä tekisit

Kaikki kipu jonka luulin tietäneeni
Kaikki ajatukseni johtaa takaisin sinuun
Takaisin siihen mitä ei koskaan sanottu
Takaisin ja esiin pääni sisältä
En voi käsitellä tätä hämmennystä
Olen kyvytön; tule ja vie minut pois

Tuntuu että olen aivan yksin
Kaikki itse, minun täytyy päästä sen ympärille
Sanani ovat kylmiä, en halua niiden satuttavan sinua
Jos näytän sinulle, en usko että ymmärtäisit
Koska kukaan ei ymmärrä

Hiljaa sä kuiskasit sen
Lennän luo enkelien
Voimaa riittämään en saa
Jos meet

Pelkään jos lähdetkin pois
Tyhjää niin kaikki vain ois
Sen nään yksinäiseksi mut
Sä teet

Taas pimeään
Eksyn syvimpään
Valoasi etsimään

kertosäe:
Sateeseen
Sun jälkees jään
Mä kanssa taivaan itkemään
En enää
Kyyneleitäni huomaakaan
Sateeseen
Mä luottaa voin
Se huuhtoo kaiken minkä koin
En suruun
Suostu palaamaan

Sattuu, jos nähdäkään ei
Kaipuu, se suurin sut vei
Vaipuu mun sydän jo polvilleen

Taas pimeään
Eksyn syvimpään
Enkö sua löydäkään

Mä puhun viimeisen kerran ja sä kuuntelet
Sä oot siinä mutta kuule et
Minun sanojani ollenkaan

Mä puhun viimeisen kerran ja sä katot kun
Minä elävältä lakastun
Kunnes minua ei olekaan

Eilen olin taivaissa ja tuntui kuin
Olisin uudesti syntynyt
Kävelin hymyssä suin
Kadulla satuin näkemään monet mun rakkaat ystävät

Uin kalana vedessä ja aurinko loisti kasvoilleni
Jokaisen huoleni poisti
Toistin mielessä niitä kolmea sanaa
Elämä on elämä on elämä ihanaa

Kenet ottavat keinuun?
Sillä jumalat näyttävät, kuinka se heiluu
Ylhäällä leijuu
Ja jo huomenna syvälle kuiluun painuu

Viime yönä pahaa unta näin
Ja siihen patjalle makaamaan jäin
Kello nollaviisi stereoissani biisi
Makes me wanna die

Se sai mut itkemään
Etkä vastannut puheluuni tietenkään
Ääni vapisten nimeesi kirosin
Sisääni saapui synkkyys

Ajelehdin välillä taivaan ja maan
En oo, mut oon valmis kuolemaan
Saa nähdä korkeimmat huiput ja yön tummimman
Vauhti keinussa kiihtyy

Syytön kaikkeen syyllinen
Ei kai kukaan voi hulluudessansa viihtyy
Jos tänään pohjalla
Niin huomenna katon pilvistä maailmaa kaukana alhaalla

Keinu nousee ja taas alas vaipuu

Jos mikään ei muutu
Kaikki vain jatkuu
Loputtomasti samaa

Kuvun alle eksyneenä
Lepattelee lintu
Ajatus lyö kasvoihin
Kuin tahtoen herättää
Riisukaa pois salaisuudet
Häpeänne yltä
En enää hae täältä mitään
Haluan vain levätä

Tuskin on edes aamu
silti aiot tämän päivän unohtaa
koko päivän untasi jatkaa
kaikki muu jatkakoon kulkuaan

Kaikki päättyy näihin kyyneliin

Ei kukaan sinua kaipaa
jos itsesi täältä viet
ei kukaan itke itseään uneen
sinua muistellen

Ja kun olet poissa
ei kukaan kysy miksi menit
vaan miksi viivyit näinkin kauan
ei kukaan sinua kaipaa

Kaikki muistot, hyvät hetket
kylmän tuulen luoman kaipuun antaisit jos voisit
ehkä sitten sydän rauhoittuisi
hetken levon särkyneelle soisi

Kaikki päättyy näihin kyyneliin

Popunation - Yksin alla sateenkaaren

Eksyneenä taivallan
ilman suuntavaistoa
Sydämeni paikannan
sieltä löytyy haavoja

Jos vain löytää voisin lohdutukseni
valon tunnelin päähän
Ilo täyttäis ajatukseni
hetkeksi levähdän

Yksin alla sateenkaaren
mä kuljen omia polkuja
Yksin alla sateenkaaren
ei oo toivoa

Kuka vois mut pelastaa
kuka mua auttaa
Auringon tois tullessaan
kuka lohduttaa

Sateenkaaren päästä ei
löydy mulle aarretta
Aarteet kalliit suru vei
auttanut ei haarniska