My opinion: Juha Vuorinen really is the Ridge Forrester of Finnish literature.
Jos pääset Juoppis neloseen asti, tulet pillittämään lopussa. Sain luettua 10min sitten ja vieläkin niiskututtaa. Oli niin liikuttava kirja. Yhtä monta kertaa syvällisempi (omalla perseet repivällä tavallaan) kuin espanjassa ennätyksellisesti jaettu vankeustuomion vuosimäärä ensimmäiseen Juoppikseen verrattuna. Mutta tässä...
"- Onko Juha aina kiroillut noin paljon?
- Muistan ainakin sen yhden saunareissun...
- Äiti! Ei sitä!
- Älähän nyt. Se on hauska tarina. Meillä oli kerran vikossa taloyhtiön saunavuoro. Istuimme lauteilla, kun Juhan katse pysähtyi jalkojeni väliin. Ihmettelin aikani pojan tuijotusta ja lopulta kysyin, että mikäs siellä nyt niin kiinnostaa? Juha osoitti jalkojen väliin ja kysyi, että mikä pöherö toi on? Ajattelin että ei niin pienelle pojalle voi vielä alkaa kertoa naisen anatomiasta, koska sen jälkeen kaikki pihan pikkupojat olisivat alkaneet vaatia omilta äideiltään samanlaista selitystä. Keksin äkkiä, että se on linnunpesä.
Sirpa tirskahti tuolillaan. Äiti hallitsi tarinankerronnan.
- Juha tuijotti vain entistä kiinnostuneemmin jalkojeni väliin ja kysyi sitten vakavalla äänellä: Miks vitussa se tonne sen teki??!?
Pöytään roiskahti ainakin kahdesta nenästä vihreää teetä. Koko porukka räjähti nauramaan kahta lukuun ottamatta, mua ja Kristiania. Kristian kuiskasi hiljaa korvaani:
- Minkä linnun pesä se oli?"
Juoppis 4 - VAIPPAIHOTTUMA (Edellinen otos kirjasta ei kuitenkaan liity mitenkään kirjan syvällisyyteen. :D)