IRC-Galleria

Oltiin autolla tulossa sukulaisista, ja menossa vielä käymään tuttavilla viemään lahjoja ja haudalle kynttilöitä ym. Jostain syystä vain jäätiin aina punaisiin valoihin...

Äiti: Hitto kun ei pääse mihinkään näistä valoista... Mitä varten täällä on niin paljon näitä punaisia valoja?!? Ainiin mutta nythän on joulu....

---

Äiti kertoi tarinan siitä kun minä olin vielä pieni ja isä tienasi jouluisin rahaa joulupukkina (jota siis tekee vielä nykäänkin). Isä päätti eräänä jouluna (hehe) mennä tonttupipo päässä lapsiperheisen naapurimme ikkunan taakse kurkkimaan, vähän niinkuin vitsinä lapsille että nyt tonttu kurkkii ikkunan takana. (Isä on aina niin ajattelvainen.) Mutta naapuri olikin suuttunut siitä kun joku setä tuli tirkistelemään ikkunan taakse. :D En tiedä sitten tiesivätkö sitä että se oli se meidän iskä joka siellä kurkisteli. xD

---

Meillä kävi Joulupukki! Eikä mikään plagioiva feikkipukki! Sillä oli ihan oikea parta ja sillä oli kävelykeppi ja tuli hohottamaan tuohon meidän portille! :o Sitä käteltiin ja kaikkea. ^^ Taisi mennä pelottelemaan kuitenkin naapurin lapsia. ;P

---

A few years back all the animals went away.
We woke up one morning, and they just weren't there anymore.
They didn't even leave us a note or say goodbye. We never
figured out quite where they'd gone.

We missed them.

Some of us thought, that the world had ended,
but it hadn't. There just weren't anymore animals.
No cats or rabbits, no dogs or wails or fish in
the seas, no birds in the skies.

We were all alone.

We didn't know what to do. We wondered around lost for a time
and then someone pointed out that just beacause we didn't
have anymore animals it was no reason to change our lives.
No reason to change our diets. Or disease testing broducts
that might cause us harm. After all there was still babies.

Babies can't talk. They can hardly move. A baby is not a rational
thinking creature.

We made babies.
And we used them.

Some of them we ate. Baby flesh is ternder and socullant. We flaid their
sking and decorated ouselves in it. Baby leather is soft and
confortable.
Some of them we tested. We taped open their eyes dripped
deturtions and shampoos in, a drop at a time. We scarred them and
scalded them, we burned them, we clamped them and planted electrodes
into their brains. We crafted and we froze and we radiated. The babies
breathed our smoke and the babies vains flode with our medicines and
drugs until they stopped breathing or until their blood ceased to flow.



It was hard of course. But it was seccesary. No one could deny that.
With the animals gone what else could we do? Some people complained
of course. But then, they always do. And everything went back to normal.
Only... yesterday all the babies were gone. We don't know where they
went. We didn't even see them go. We don't know what we are going
to do without them.

But we'll think of something. Humans are smart. It's what makes us
superior to the animals and the babies.

We'll figure something out.

Menomatkalla laivan buffetissa:

Anni Puolakka Puolakka: Maistoitteko sitä mansikkajuttua?
Ismo: Mitä mansikkajuttua?

APP: No sitä missä oli sellanen punainen hyytelö päällä.
Taru: Ei se oo mansikkaa. Se on vadelmasalmiakkihyytelökakku.

APP: Ai. O_O Mä luulin että se on mansikkaa!
Christa: Jos tää maistuu mansikalle, niin mä syön pääni!
APP: No mä en kato ehtiny paljon maistella.

---

Edelleen buffetissa:

Annika: Onks toi maitoo??
Jonna: Spermaa...

Annika: MITÄ?! :D
Jonna: No mun mielestä se oli vaan vähän tyhmä kysymys, varsinkin kun ollaan buffetissa. :D
Annika: No ei mun mielestä...
Jonna: No mitä muuta valkosta saa niinkuin hanasta?!

*reps*

Mikko: Jonna sä oot irstas! :D

---

Aamulla satamassa kuskit kuuluttaa mikrofoniin:

Kuljettaja H. Mursunen: Herättiin keskellä yötä siihen kun navigaattori alkoi pälättää että "Käänny heti seuraavasta oikealle, sen jälkeen välittömästi vasemmalle. Olette saapuneet määränpäähän." Se oli ilmeisesti jostain syystä mennyt itsestään päälle yöllä. Tiedä sitten mihin saavuttiin. Haha!

(Eli oltiin siis laivassa yö. ;P)

Tultiin pääkonsertista ja Ismo kuuluttaa bussin mikrofoniin:
"Juttelin sen ruotsalaisten blondin solistitytön kanssa. Ei huono..."

---

Aleksis tarinoi. En muista mistä juttu lähti. :D

A: Kelatkaa... jos... sä olisit 60 paikkaisessa bussissa ja sut ja kaikki muut ois sidottu omaan penkkiinsä lujaa kiinni...

Jonna: *mutisee* jotain Aleksiksen seksifantasioita...

A: ...ja edestä joku ilmoittaa että "Hyvää iltaa arvoisat halpamatkustajat. Tänään aion murhata teidät kaikki yksitellen, kirveellä. Hyvää illanjatkoa!" ja sit alkais kuulua hissimusiikkia. Diidadiida daada... Ja porukka ois vaan sillein "AAAAAAA!" Kelaa kun viereiseltä kaverilta lähtee käsi ja veri lentää. WHUM! Nonih... nyt on sun vuoro.

Henkka: *nauraa*
J: Sä oot sairas....

A: Tai mieti jos sä oot viimeinen. Se tyyppi on just tappanu sen kaverin siin vieressä, ja antaa sen kirveen sulle. "Ole hyvä." ja lähtee pois. Mieti et sä jäit henkiin vaan siks että sä olit viimeinen.

J: Kauheeta! >:o
H: :D

A: Ja sit MIETI! *ovela ilme*
J: Niiiiiin...?
A: ...et sut ois valeltu hunajalla...

J: Niiiiiin??? :D
A: ...ja sä oisit ammeessa...
H: Ô_o

J: Tästä tulee rumaa...

A: ...ja se amme laitettais täyteen kissanpentuja joilta ois leikattu kynnet ja sit ne nuolis sua ja leipois *purisee*
J+H: xD

---

Henkka: Mulla on nälkä.
Olli: Eli sinun vatsassasi sijaitsevan ravintomassan tiheys on liian alhainen?
H: Keiketi näin... :D

---

Saatiin vihdoin roskis bussin keskiosaan, ettei tarvinnut lähteä aina bussin päähän viemään roskia.

O: Bussin keskiosan elintaso kasvoi huomattavasti kierrätysastian myötä.

---

Oltiin paluumatkalla laivalla. Istuttiin hytissä ja odotettiin että pojat saa jonkun ilmeisesti Tuukan (?) keksimän korttipelin pelattua. Christaa ärsytti kun ne vaan nepaili siellä hytissä ja me oltiin omassa hytissämme.

Laura: Pojilla on poikien leikit. Ne ei voi ottaa meitä mukaan leikkeihin koska pojilla on pippeli ja meillä ei.

---

Edelleen hytissä. Huomattiin varsin pian minkälaisesta korttipelistä oli kyse, kun Ilari viuhahtaa munasillaan käytävässä. Valitettavasti Christa näki tämän tilanteen. Hetken päästä Christa oli kuulevinaan ääntä käytävästä (jota muut ei kuullu) ja ryntäsi kurkkimaan:

"Onko siellä taas munia?! Mää voin kattella! Mää näin Ilarin munat!"

"I will dive into my sleep
And I dream of the pretty buildings.
Wonder what she's doing now
And whether she's still living.

Telegraph your points of view
And Sheppard me from silence.
Sitting in this fit of rage,
I fall down from my pedestal.

I don't wanna feel this low again.
I ain't gonna steal your flame again.
I don't wanna feel...

Cause you know it hurts like hell
So come out of the closet
Let's talk about it
Cause you know it hurts like hell..."

People in Planes - Pretty Buildings

Odotan.
Juna tulee.
Näen jo kaukaa.
Juoksen vastaan.
Kädet kiedon kaulaan.
Olet pitkä.
Varvistan.
Lämpösi,
se on voimani.

Henkka: "Meillä oli Jennan kanssa vuosipäivä."
Jonna: "Meillä oli Jussin kanssa puolivuosipäivä."
Henkka: "Ootte puoli vuotta jäljessä! Luuserit..."

---

Repesin. xD

Sing Star: Weather Girls - It's raining men

Ville: Sataa äijiä! Kiitos Jumala!
Jonna: Mitä niille miehille tapahtuu sitten kun ne lätsähtää kivikovaan asvalttiin? Eihän niistä jää kuin märkä läntti, eikä niistä sitten oikein oo iloa. :D
Emppu: 'Ota kulta kiinni! *tumps*'
Aapo: On se kiva kun semmoset 150 kiloo suomalaista miehenlihaa tipahtaa niskaan. Kyllä mäkin syttyisin!

My opinion: Juha Vuorinen really is the Ridge Forrester of Finnish literature.

Jos pääset Juoppis neloseen asti, tulet pillittämään lopussa. Sain luettua 10min sitten ja vieläkin niiskututtaa. Oli niin liikuttava kirja. Yhtä monta kertaa syvällisempi (omalla perseet repivällä tavallaan) kuin espanjassa ennätyksellisesti jaettu vankeustuomion vuosimäärä ensimmäiseen Juoppikseen verrattuna. Mutta tässä...

"- Onko Juha aina kiroillut noin paljon?
- Muistan ainakin sen yhden saunareissun...
- Äiti! Ei sitä!
- Älähän nyt. Se on hauska tarina. Meillä oli kerran vikossa taloyhtiön saunavuoro. Istuimme lauteilla, kun Juhan katse pysähtyi jalkojeni väliin. Ihmettelin aikani pojan tuijotusta ja lopulta kysyin, että mikäs siellä nyt niin kiinnostaa? Juha osoitti jalkojen väliin ja kysyi, että mikä pöherö toi on? Ajattelin että ei niin pienelle pojalle voi vielä alkaa kertoa naisen anatomiasta, koska sen jälkeen kaikki pihan pikkupojat olisivat alkaneet vaatia omilta äideiltään samanlaista selitystä. Keksin äkkiä, että se on linnunpesä.

Sirpa tirskahti tuolillaan. Äiti hallitsi tarinankerronnan.
- Juha tuijotti vain entistä kiinnostuneemmin jalkojeni väliin ja kysyi sitten vakavalla äänellä: Miks vitussa se tonne sen teki??!?

Pöytään roiskahti ainakin kahdesta nenästä vihreää teetä. Koko porukka räjähti nauramaan kahta lukuun ottamatta, mua ja Kristiania. Kristian kuiskasi hiljaa korvaani:
- Minkä linnun pesä se oli?"

Juoppis 4 - VAIPPAIHOTTUMA (Edellinen otos kirjasta ei kuitenkaan liity mitenkään kirjan syvällisyyteen. :D)