IRC-Galleria

Taas tuo sama välinpitämätön asenne.. Se mitä se yks perjantai ilta sanoi mulle oli liikaa. Nyt kun pitkästä aikaa kyselen kuulumisia sen asenne on haista paska..

Tekis mieli puhua paskaa siitä ihmisestä mutta en puhu. En mä puhu kenestäkään pahaa selän takana. Sanon asiat suoraan jos on jotain sanottavaa.
Mulla on periaate ja mä pidän siitä kiinni.

Mut tää ihminen oli joskus tosi kannustava ja tälleen. Nyt se ei sano mitään, vaikenee. Se on ihan hiljaa, mykistyy.


Mutta ei siitä sen enempää. Luin vanhoja viestihistorioita ja huomasin tuon. Päätin moikata pitkästä aikaa.

Jeeh.. Valitan taas.
Paljastan tunteeni liian avoimesti. Tuntuu kuin muutama ihminen olis kääntyny mua vastaan taas.

Me.. And my emotions.
Why do I show them? Do you really wanna know what's matter with me?
No, I think you won't. I would be too hard experience to your heart, to your soul.


Aloin syömään vitamiineja vähän yli viikko sitten. Nyt ne on alkanut pikkuhiljaa vaikuttaa ja mä tunnen itteni uudeksi ihmiseksi :)
Mut mä en vieläkään tiedä miten mä pystyn näyttämään tunteeni niin avoimesti.

Tapaus leirillä, puhuimme isosten kanssa seurustelusta ja mulla oli just mennyt poikki yhden kusipään kanssa:
Pari isosta, pappi ja kesäteologit kertoivat omista kokemuksistaan ym. puolisoistaan. Itsellä tuli sitten mieleen se ero ja kyyneleet valuivat poskipäideni yli. Vieressäni istuva isonen katsoi hetken mua silmiin ja käänsi mun pään katsomaan paremmin itseään silmiin. Samalla hän kuiskasi: "Hymyiles välillä."

Siis aivan oppitunneillakin saatoin purskahtaa itkuun :/
En miettinyt missä, milloin ja miksi itkin. Minä vain..Itkin..
Kaikki ei johdu tuosta, vaan aivan jostain muusta. Nuo ovat ollutta ja mennyttä.


Special kiitokset kaikille Pöhkölän isosille. Mutta muutama ansaitsee ihan special special kiitokset: Tarrrmotus, Marrrsa, Simo, Katri, Liina, Jossu ja Susa.

Sitten on muitakin mun elämän kantavia voimia joita en ala tässä luettelemaan. :P Niitä on muutama enemmän niin menee koko ilta :D

Kiitos iskä ihan helvetisti.. :/ Koittais jo sekin ymmärtää että se huutaminen sattuu sisimpään..

Onko nyt kivaa sitten niin? Hä? Onko?
Nii-i.. Ei oo kivaa.
Umm.. Siinä meni sekin mukava päivä..

Paras päivä aikoihin. Vain lauantaista voi tulla parempi :) Huomenna pitäis tehdä varmuuskopioita ym.

En oo vieläkään saanut sitä melodiaa aikaseks niihin sanoihin. Tarttis olla joku koivunoksan kanssa vieressä kattomassa :D

Huomenna kyl teen sen. Ei oo muuta vaihtoehtoo. :)
Kiitokset erityisesti Joanna]]:lle :) Parasta tässä päivässä. Tehtiin hauskoja muokkauksia. :P

Ainoa positiivinen asia oli tässäkin päivässä se, että Hansu suostui lähtemään aattona pulkkamäkeen yööööllä :D Hansu ja Pirre vauhdissa :P Eihän me unohdeta niit vauhtirakettei kotiin?


Mut siinä se päivä sit olikin.. En tehnyt mitään, en yhtään mitään paitsi kävin uimassa,datasin ja katoin leffan.. :/
Kiitos sen leffan mulla on nyt ihan julmetun paha mieli..

1. Elämän piikkilanka pistelee haavoja jalkoihin.
Kyyneleet ovat vain tuskaa, sanoin, ja lähdin allapäin.
Näin vain kun sain uuden uskon yhteisen,
elämän alusta aloitin,
ja uskon saloihin kuljeksin.
||Maailman tuulet mua vie, Henki kuljettaa.
Elämäni varjot Isä vie pois,
kun seurata tahdon vain Poikaa.
Kun seurata tahdon vain Poikaa.||

2. Kuuntelen ääntä hiljaisen rukouksen,
se puhuu Jumalalle.
Mieleeni tulee se hetki ensimmäinen,
kun Isä saapui auttamaan.
Näin vain kun sain uuden uskon yhteisen,
elämän alusta aloitin,
ja uskon saloihin kuljeksin.
||Maailman tuulet mua vie, Henki kuljettaa.
Elämäni varjot Isä vie pois,
kun seurata tahdon vain Poikaa.
Kun seurata tahdon vain Poikaa.
Maailman tuulet mua vie, Henki kuljettaa.
Elämäni varjot Isä vie pois,
kun seurata tahdon vain Poikaa.
Kun seurata tahdon, vain Poikaa.||

Onko nyt kivaa sitten niin? Onko? Niin.. Onko?

Pelastakaa mut täältä!

Joku on käynyt mua halimassa kun toissapäivänä niitä oli vasta 8 :D
Tarkoittikohan tuo mystinen olento sitä todella?
Jiri ainaki tykkäs musta <3 Me pussailtiin koko ilta. <3
Asianosaiset tietää :D:D:D
Sit se pomppi mun päällä ja söi mun korvat. :D

Mut miks chihuahua olis käyny halimassa mua netissä :D

En olis ikinä kuvitellut itseni sanovan: Äiti kato! Siel sataa lunta!" :D Mut näin mä vaan sanoin sen eilen. :D

Pitäkkee haaskaa!

Ps. "Katoohan poekoo, kylä sie oot niin sievän tyttösen löötännä."

Ei yhtään juhlamielellä. Täytyy jotain kivaa hankkia uudeks vuodeks :)

Aamulla heräsin hautausmaalle lähtöön, mutta jäin sitten kuitenkin keittämään riisipuuroa kotiin :P
Sit syötiin myöhemmin jouluateria, jonka jälkeen avattiin lahjat.

Karaokelaite <3 :D

Sit lähdettiin yömessuun Elisan kanssa. Törmättiin vanhoihin rakkaisiin ystäviimme kirkossa. Tarrrmoolio, Mika, Iiro, Heidi, Kaisa, Laura, Reetta.. Kaikkia vanhoja tuttuja. Tietysti Mansikka oli liturgi ja Henri piti saarnan. Terje oli uruissa.

Iiro oli hieman hämillään, nähdessään mut kirkossa, mut niin oli kyllä kaikki muutkin. :) Siis hyvällä tavalla.

Ens vuonna pitää mennä uudestaan.