Kaikkea tosiaan sattuu.. Näin eilen ihmisen joka oli joskus mulle todella rakas. Oikeen tuntu siltä et ois sydän pompannu ulos rintakehästä ku näin sen. Joillakin ihmisillä on sellanen vaikutus, ja sillä tosiaan on.. Kun se puhu sellasii asioita mitkä jäi aikoinaan tilanteiden pakosta vähän kesken, olin tosi ilonen ja helpottunu. Kuitenki täytyy muistaa et mennyt on mennyttä ja kattoo eteenpäin. Elämäntilanteet on muuttunu molemmilla. Oikeestaan meil on nyt osat vaihtunu, ku sillon kun tutustuttiin. On se jännä.. Mul oli kyl ollu tosi ikävä sitä, ja niin silläkin kuulemma mua. Se lämmitti mun sydäntä.. Huoh.. Hard to let go, mut pakko.